Mediamanipulointia "Mormonstyle"

Uskonnollisille kulteille informaatiokontrolli on elinehto, eikä MAP-kirkko ole poikkeus.

Pari viikkoa sitten MAP-kirkko julkaisi elokuvan "Meet the Mormons." Elokuvan julkistusta USA:ssa kirkon johto ryyditti kehottamalla kaikkia kynnelle kykeneviä jäseniään hankkimaan lippuja ensi-iltaviikonloppuun. Cityweekly -uutispalvelun mukaan operaatio meni jopa niin pitkälle, että jotkin paikalliset seurakunnat ostivat teatterinäytökset kokonaisuudessaan ja sen jälkeen myivät tai lahjoittivat liput seurakunnan jäsenille. Tämä näkyikin Box Office -tilastoissa ja ensimmäisen viikonlopun myynti ylsikin 2,5 miljoonaan dollariin. Tämän jälkeen elokuvan myynti sakkasi pahasti vain vaivalloisesti tuplaten ensimmäisen kahden päivän kassavirran seuraavan kahden viikon aikana. Kahden viikon jälkeen elokuvaa esittävien teattereiden määrä putosikin 333:sta 128:aan. MAP-kirkko yritti puskea tempullaan elokuvan väkisin hittielokuvaksi, mutta näyttää epäonnistuneen eikä ensi-illan jälkeen lähes tyhjille saleille pyörinyt raina saanut enempää armonaikaa teatterinpitäjiltä.

Elokuvakriitikot ovat olleet hämmästyttävän yksimielisiä kuinka elokuva on vain maksullinen mainos mormonikirkosta kuten vaikkapa Rotten Tomatoesin kriitikot toteavat. Elokuvan nähneen yleisön arvostelu taas poikkeaa merkittävästi kriitikoiden näkemyksistä, mikä osaltaan asettaa kysymyksen miksi? Selitys saattaa löytyä jälleen kerran MAP-kirkon yrityksistä manipuloida informaatiota. MAP-kirkko omilla verkkosivuillaan kehottaa jäseniään kirjoittamaan esim. Google Review -palveluun positiviisia arvosteluja seurakunnista, jotta ne nousisivat paremmin esiin hakukoneissa ja herättäisivät mielenkiintoa ihmisissä. En siis ihmettelisi jos vastaavaa mediamanipulointia liittyisi elokuvaan ja MAP-kirkko pyrkisi vääristämään yleisöarvosteluja toivomansa kaltaiseksi kuten se yritti manipuloida elokuvan myyntilukujakin.

Kun on selvää, että MAP-kirkko pyrkii aktiivisesti jäseniä ohjeistamalla luomaan itsestään positiivista illuusiota Internetissä onkin kysyttävä: Voiko mihinkään Internetistä löytyvään palveluun, josta löytyy MAP-kirkkoon liittyviä arvosteluja, oikeasti suhtautua vakavasti? Nähtyäni MAP-kirkon ohjeet Google Review -palvelun manipuloimiseksi sanoisin, että ei. Tuollaiset ohjeet miljoonille MAP-kirkon jäsenille kirjoittaa positiivisia arvosteluja pakostakin vääristävät yleisön yhteisöstä saamia mielikuvia samalla heikentäen mielipiteisiin perustuvien palvelujen käyttöarvoa.

Joseph Smithin moniavioisuus

Viime vuonna kirjoitin MAP-kirkon julkaisemasta esseestä liittyen moniavioisuuteen ja manifestoon. Nyt MAP-kirkko on julkistanut moniavioisuuteen liittyen pari uutta artikkelia verkkosivuillaan. Ensimmäinen  näistä artikkeleista käsittelee moniavioisuuskäytäntöjä MAP-kirkossa yleisellä tasolla ja aloittaa näin:

Latter-day Saints believe that the marriage of one man and one woman is the Lord’s standing law of marriage. In biblical times, the Lord commanded some to practice plural marriage—the marriage of one man and more than one woman.

Viitteeksi tälle väitteelleen, kuinka Herra käski raamatullisina aikoina jotkin harjoittamaan moniavioisuutta, MAP-kirkko tarjoilee 1 Moos 16.

1 Sarai, Abramin vaimo, ei ollut synnyttänyt miehelleen lasta. Mutta Sarailla oli egyptiläinen orjatar, jonka nimi oli Hagar. 2 Niin Sarai sanoi Abramille: "Herra ei ole sallinut minun synnyttää. Makaa siis minun orjattareni kanssa; ehkäpä hän voi synnyttää minulle lapsen." Abram myöntyi Sarain ehdotukseen. 3 Abram oli asunut kymmenen vuotta Kanaaninmaassa, kun hänen vaimonsa Sarai antoi egyp- tiläisen orjattarensa Hagarin miehelleen Abramille sivuvaimoksi. 4 Abram yhtyi Hagariin, ja tämä tuli raskaaksi. Kun Hagar huomasi olevansa raskaana, hän alkoi väheksyä emäntäänsä. 5 Silloin Sarai sanoi Abramille: "Minua on loukattu, etkä sinä tee mitään. Minä itse annoin orjattareni sinun syliisi, mutta siitä saakka, kun hän sai tietää olevansa raskaana, hän on halveksinut minua. Herra ratkaiskoon meidän riitamme." 6 Abram sanoi Saraille: "Hän on sinun orjattaresi. Voit tehdä hänelle, mitä hyväksi näet." Ja Sarai kuritti Hagaria niin että Hagar pakeni hänen luotaan.

Kovin vahvasti ei siis ala MAP-kirkon artikkeli moniavioisuudesta, sillä missään kohdin viitattua Mooseksen kirjaa ei Herra määrää ketään harjoittamaan moniavioisuutta. MAP-kirkko jää siis kiinni valheesta ja varsin omavaltaisesta tekstin tulkinnasta heti ensimmäisessä lauseessa. Mitähän MAP-kirkko siis toivoo saavuttavansa kun valheita kylvetään jo heti ensimmäisestä lauseesta alkaen? MAP-kirkon artikkeli jatkaa..

By revelation, the Lord commanded Joseph Smith to institute the practice of plural marriage among Church members in the early 1840s.

Noniin siis ensin piti valehdella Herran vanhassa testamentissä määränneen harjoittamaan moniavioisuutta, että saadaan jonkinlainen aasinsilta ja oikeutus rakennettua Joseph Smithin moniavioisuudelle. MAP-kirkko hakee siis oikeutusta käytännölle valehtelemalla, että näin Herra määräsi ennenkin ja niin Hän määräsi myös uudelleen 1830-luvulla. MAP-kirkko ilmeisesti luottaa, että lukijat eivät tarkista lähteitä ja uskovat sokeasti sen mitä he kirjoittavat.

Moniavioisuuden syistä artikkeli tarjoaa seuraavaa.

The Book of Mormon identifies one reason for God to command it: to increase the number of children born in the gospel covenant in order to “raise up seed unto [the Lord].”

Mormonin kirjan mukaan Herra määrää moniavioisuuteen "nostaakseen siementä." Tosiasia kuitenkin on, että moniavioiset suhteet, joissa naisilla on vain yksi mies ja miehellä monta vaimoa, kuten OL 132 edellyttää, eivät tuota jälkeläisiä tehokkaammin, eivätkä näin ollen "nosta siementä." Tilanne pitäisi olla vallan toisin päin ts. naisilla pitäisi olla useita miehiä, jotta he tulisivat mahdollisimman varmasti ja usein raskaaksi, myös moniavioisten mormoninaisten jälkeläisten määrä verrattuna aikakauden yksiavioisiin naisiin oli huomattavasti pienempi kuten aiemmin kirjoitin. Artikkelin tarjoamalle Mormoninkirjasta löytyvälle perustelulle ei ole luonnontieteellistä pohjaa, mikä asettaakin seuraavan artikkelissa esitetyn väitteen varsin kyseenalaiseen valoon.

Plural marriage did result in the birth of large numbers of children within faithful Latter-day Saint homes.

 Tämä väite on täysin riippuvainen siitä millä tavalla lasten suurta lukumäärää halutaan laskea. Väite pitää paikkansa vain ja ainoastaan vain tilanteessa, jossa arvioidaan avioliiton miespuolisen jäsenen saamien jälkeläisten lukumäärää verrattuna yksiavioisiin suhteisiin. Naisten näkökulmasta heidän jälkeläistensä lukumäärä on ollut pienempi ja kuten todettua kaikkein suurimman jälkeläismäärän takaamiseksi naisilla olisi pitänyt olla mahdollisimman useita partnereita, asia jonka suoranaisesti OL 132 kieltää.

Valheilla ja vääristelyllä verhotun alustuksen jälkeen artikkeli jatkaa itse asiaan. Moniavioisuuden alkuajoista kerrotaan seuraavasti.

Polygamy had been permitted for millennia in many cultures and religions, but, with few exceptions, it was rejected in Western cultures. In Joseph Smith’s time, monogamy was the only legal form of marriage in the United States.

 Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun MAP-kirkko myöntää totuuden: "Yksiavioinen avioliitto oli ainoa laillinen aviomuoto Yhdysvalloissa." MAP-kirkko siis avoimesti toteaa, että Joseph Smith ja muut kirkon johtajat, jotka aikoinaan harjoittivat moniavioisuutta, rikkoivat lakia. Raskauttavana tekijänä asiassa on vieläpä se, että toinen nyt julkistettu artikkeli vahvistaa Joseph Smithin rikkoneen lakia tietoisesti.

In Joseph Smith’s time, monogamy was the only legal form of marriage in the United States. Joseph knew the practice of plural marriage would stir up public ire.

 Tämä asettaa Joseph Smithin ja hänen perustamansa kirkon varsin mielenkiintoiseen valoon kun muistetaan mitä Joseph Smithin MAP-kirkolle kirjoittamissa uskonkappaleissa todetaan maan lakien kunnioittamisesta.

12 Me uskomme, että kuninkaille, presidenteille, hallitsijoille ja hallitusmiehille tulee olla alamainen ja että tulee noudattaa, kunnioittaa ja ylläpitää lakia.

 Tähän mennessä olemme siis saaneet vahvistuksen, että Joseph Smith rikkoi lakia ja omia uskonkappaleitaan. Mitähän muuta hän moniavoisuudellaan tuli rikkoneeksi? Tämän jälkeen artikkeli jatkaa kuinka OL 132:een kirjattu ilmoitus määrittelee moniavioisuuden periaatteita, joita ovat:

• Uusien vaimojen tulee olla neitsyitä (OL 132:61)
• Ensimmäisen vaimon tulee antaa suostumuksensa (OL 132:61)
• Naiset eivät saa olla toisten miesten kanssa (OL 132:61)
• Naiset on annettu miehelle lisääntymistä varten (OL 132:63).

Tässä välissä artikkeli tarjoaa linkin toiseen artikkeliin, joka erityisesti käsittelee moniavoisuutta Kirtlandissa ja Nauvoossa, jonka alustukseen tällä erää ohitan ja jatkan suoraan artikkelin kertomiin asioihin Joseph Smithin moniavioisista suhteista:

During the era in which plural marriage was practiced, Latter-day Saints distinguished between sealings for time and eternity and sealings for eternity only. Sealings for time and eternity included commitments and relationships during this life, generally including the possibility of sexual relations. Eternity-only sealings indicated relationships in the next life alone.Evidence indicates that Joseph Smith participated in both types of sealings. The exact number of women to whom he was sealed in his lifetime is unknown because the evidence is fragmentary. Some of the women who were sealed to Joseph Smith later testified that their marriages were for time and eternity, while others indicated that their relationships were for eternity alone.

 MAP-kirkko toteaa, että jotkin Joseph Smithin moniavioisista suhteista olivat ajaksi ja ikuisuudeksi kun taas toiset olivat vain ikuisuudeksi. Ajallisiin suhteisiin kuului oletettavasti siis myös seksuaalinen kanssakäyminen, sikäli kun OL 132:63 ilmaisee varsin selkeästi, että moniavioiset suhteet on tarkoitettu lisääntymistä varten. "Vain ikuisuudeksi" solmitut moniavioiset liitot eivät siis olleet OL 132:n mukaisia.

The youngest was Helen Mar Kimball, daughter of Joseph’s close friends Heber C. and Vilate Murray Kimball, who was sealed to Joseph several months before her 15th birthday. Marriage at such an age, inappropriate by today’s standards, was legal in that era, and some women married in their mid-teens. Helen Mar Kimball spoke of her sealing to Joseph as being “for eternity alone,” suggesting that the relationship did not involve sexual relations. After Joseph’s death, Helen remarried and became an articulate defender of him and of plural marriage.

 Tässä kohdin artikkelin sanamuoto hieman kummastuttaa. Miksi ihmeessä asia on pitänyt ilmaista näin? Miksi kirjoittaja ei ole vain rehellisesti sanonut, että Helen Mar Kimball oli Joseph Smithin kanssa avioituessaan vain 14 vuotias? Lisäksi perusteluina kirkko jatkaa kuinka 14 vuotiaiden avioliitot olivat tuolloin laillisia, ikäänkuin tämä seikka poistaisi tosiasian, että avioituessaan toisen naisen, tai tässä tapauksessa oikeammin hädintuskin teini-iän saavuttaneen tytön, kanssa ollessaan jo naimisissa Emman kanssa Joseph Smith rikkoi lakia. Lisäksi MAP-kirkko yrittää pehmentää asiaa väittämällä ettei tässä liitossa olisi harrastettu seksiä, joka on täysin eri kuva kuin mitä Helen Mar Kimballin päiväkirjasta nousee esiin:

"None but God & his angels could see my mother’s bleeding heart-when Joseph asked her if she was willing...She had witnessed the sufferings of others, who were older & who better understood the step they were taking, & to see her child, who had scarcely seen her fifteenth summer, following in the same thorny path, in her mind she saw the misery which was as sure to come...; but it was all hidden from me.”

 Jos kyse oli kerran vain muodollisesta seksittömästä sinetöinnistä ikuisuudeksi niin miksi Helen Mar Kimball päiväkirjassaan vuodattaa äitinsä suurta surua ja sitä kuinka alle viisitoista vuotias tytär joutuu samalle ohdakkeiselle polulle, jossa on nähnyt monien kärsivän? Vähän myöhemmin Helen kuvaili tuntevansa itsensä myös hyväksikäytetyksi lapseksi:

"..and like a wild bird I longed for the freedom that was denied me; and thought myself an abused child, and that it was pardonable if I did murmur.”

 Helen Mar Kimballin jälkeen artikkeli jatkaa muista Joseph Smithin moniavioisista suhteista seuraavasti:

Following his marriage to Louisa Beaman and before he married other single women, Joseph Smith was sealed to a number of women who were already married.

 Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun MAP-kirkko virallisesti myöntää Joseph Smithin harrastaneen polyandriaa, siis avioituneen muiden elossa olevien miesten vaimojen kanssa. Missään kohdin OL 132 ei tätä salli vaan itseasiassa tuomitsee tällaisen selvästi aviorikokseksi.

OL 132:61 Ja vielä, mitä tulee pappeuden lakiin — jos kuka tahansa mies ottaa vaimoksi neitsyen ja haluaa ottaa vaimoksi toisen, ja ensimmäinen antaa suostumuksensa, ja jos hän ottaa vaimoksi toisen, ja he ovat neitsyitä eivätkä ole vannoneet valaa kenellekään muulle miehelle, silloin hänet julistetaan syyttömäksi; hän ei voi tehdä aviorikosta, sillä heidät on annettu hänelle; sillä hän ei voi tehdä aviorikosta sen kanssa, joka kuuluu hänelle eikä kenellekään muulle.

 Joseph Smith ei siis riko moniavioisilla suhteillaan ainoastaan lakia ja omia uskonkappaleitaan vaan myös Jumalalta saamaksi väittämäänsä ilmoitusta moniavioisuudesta. Toisten miesten aviovaimot eivät olleet varmastikaan neitsyitä eivätkä täyttäneet ehtoa, joka edellytti etteivät naiset olleet vannoneet valaa kenellekään muulle miehelle. Joseph Smith moniavioisine suhteineen syyllistyi siis myös aviorikokseen jopa omien oppiensa mukaan. Artikkeli mainitsee nimeltä mm. Zina Huntington Jacobsin, mutta jättää mainitsematta kuinka 20 vuotias Zina oli vain 7 kuukautta aiemmin avioitunut Henry Jacobsin kanssa ja oli avioliittoa Josephin kanssa solmiessaan raskaana Henrylle. Artikkeli ei myöskään mainitse kuinka Joseph passitti Henryn useaan otteeseen lähetystyöhön pois vaimonsa ja pienten lastensa luota, käytäntö, jota Joseph Smith varsin usein käytti ja aviomiesten ollessa poissa avioitui heidän vaimojensa kanssa.

Entäpä sitten Joseph Smithin ensimmäinen vaimo Emma? Antoiko hän suostumuksensa Josephille monien vaimojen ottamiseen kuten OL 132:61 edellyttää?

Emma approved, at least for a time, of four of Joseph Smith’s plural marriages in Nauvoo, and she accepted all four of those wives into her household. She may have approved of other marriages as well. But Emma likely did not know about all of Joseph’s sealings. She vacillated in her view of plural marriage, at some points supporting it and at other times denouncing it.

Artikkelin tekstin mukaan Emma olisi hyväksynyt ainakin neljä näistä avioliitoista ja mahdollisesti jopa useamman, mutta todennäköisesti Emma ei tiennyt kaikista Josephin vaimoista. Joseph Smith rikkoi siis kaikkia OL 132:ssa listattuja ehtoja uusien vaimojen ottamiselle.

Kaiken tämän lisäksi artikkelin luettuaan jokaiselle on selvää kuinka Joseph Smith valehteli asiasta julkisesti kieltäen syyllistyneensä moniavioisuuteen tai aviorikoksiin.

What a thing it is for a man to be accused of committing adultery, and having seven wives, when I can only find one. (History of The Church 6:410-411)

 On sinällään positiivista, että MAP-kirkko avautuu pala kerrallaan totuudelle ja julkaisee artikkeleita tästäkin aiheesta. Harmi vain, että artikkelit edelleen koittavat esittää käytännön jollain tavalla hyväksyttävänä ja antaa Joseph Smithille asiassa jonkinlaista synninpäästöä. Vaikka artikkeli ei sitä suoraan ilmaise niin on päivän selvää kuinka Joseph Smith tietoisesti rikkoi maan lakeja, toimi vastoin perustamansa uskonnon uskonkappaleita ja Jumalalta saamaksi väittämänsä ilmoituksen periaatteita sekä salasi käytännön ainakin osittain omalta vaimoltaan ja valehteli siitä julkisesti.

Kaikesta tästä huolimatta MAP-kirkko silti uskottelee jäsenilleen, että kyseessä oli rehellinen Jumalan profeetta. Lähinnä omaan mieleen kumpuaa samankaltaisuudet Joseph Smithin ja David Koreshin välillä, sillä molemmat näyttävät uskoneen heillä olevan Jumalan oikeutus ottaa itselleen useita vaimoja ja kehottivat seuraajiaan pitämään asian salassa.

Täällä ei ole VISKIÄ!

Helsingin Sanomat uutisoi eilen illalla kuinka Aluehallintovirasto päätti käyttää valtaansa heittääkseen kapuloita rattaisiin Olut ja Viski Expon järjestäjille. Tapahtumahan järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla 24.-26.10.2014 ja tänään sen nimi viranomaisten vaatimuksesta on Olut Expo 2014. Paljon parempaa mainostukea Olut ja Viski Expo tuskin olisi voinut asialleen toivoa sillä minäkin olin autuaan tietämätön koko tapahtumasta, mutta nyt tapahtumasta tietävät varmasti lähes kaikki suomalaiset. Kiitos Avin reippaiden byrokraattien!

Mutta mitäpä tämä aihe tekee uskontoja, elämänkatsomusta ja filosofiaa käsittelevässä blogissani? No suomalaisten virkamiesten epäluulo alkoholia ja alkoholimainontaa vastaan alkaa saamaan jo uskonnollisia piirteitä. Ensin virkamiehet valmistelevat lain, jolla kielletään käytännössä kaiken positiivisen informaation jakaminen medioissa alkoholiin liittyen. Kyseessä on siis laki, jolla pyritään pitämään ihmiset täysin tietämättöminä siitä, että alkoholituotteilla kohtuullisesti kulutettuna on jopa terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Virkamiehet näyttävät uskovan kuinka rajoittamalla informaatiota ja jakamalla ainoastaan kielteistä informaatiota aiheesta, siis toimimalla samoin kuin uskonnolliset kultit toimivat suhteessa itseään koskevaan informaatioon, parannetaan suomalaisten alkoholitottumuksia. Fanaattisessa vimmassaan aluehallintoviraston virkamiehet pyrkivät nyt sitten jopa sensuroimaan Internetin hakukoneiden antamia tuloksia, ettei jollain tietyillä hakusanoilla voisi löytää informaatiota ja tätä kautta jopa rajoittamaan mitä yksityishenkilöt julkaisevat blogeissaan, twitterissä tai facebook -sivuillaan. Pyrkimyksillään rajoittaa ihmisten sananvapautta päivän päivän kuumimmat byrokraatit kävelevät sumeilematta perustuslaillisen sananvapauden yli. Uuden alkoholimainontaa rajoittavan lain tarkastelu Eduskunnan Perustuslakivaliokunnassa onkin mitä ilmeisimmin jäänyt pahasti puolitiehen virkamiesten onnistuttua vakuuttamaan kansanedustajat kuinka pyhä alkoholin vastainen taistelu oikeuttaa kansalaisten perusoikeuksien polkemisen.

Mene ja tiedä, mutta kyllä suomalaisten virkamiestenkin tulisi kuitenkin ottaa toimissaan huomioon kansalaisten perusoikeudet. Lienee syytä tarkistuttaa tämäkin asia ja tehdä kantelu aiheesta Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kulttiretoriikkaa "Mormonstyle"

Lokakuun 2014 yleiskonferenssin pahimmat sammakot päästi ilmoille apostoli Neil L. Andersen. Puheensa alussa Neil Andersen maalailee perinteiseen MAP-kirkon tyyliin marttyyrikuvaa Joseph Smithistä vertaamalla tätä Paavaliin ja Jeesukseen ja kuinka tämä puhtoinen profeetta joutui jo elämänsä aikana kärsimään vakavista vainoista Jumalalta saamansa tehtävän takia. Tästä Neil rakentaa aasinsiltaa nykypäivän tietoyhteiskuntaa ja kriitikoita vastaan. Sytytettyään tulilangan hän lopulta pudottaa virittelemänsä pommin:

"We are especially saddened when someone who once revered Joseph retreats from his or her conviction and then maligns the prophet. “Studying the church through the eyes of its defectors,” Elder Neil A. Maxwell once said, “is like interviewing Judas to understand Jesus.  Defectors always tell us more about themselves than about that which they have departed.” "

Neil Andersen rinnastaa kirkosta lähteneet Juudakseen, Jeesuksen pettäneeseen Raamatun hahmoon, jota vihataan jopa siinä määrin, että Suomessa ei voi edes nimetä lastaan Juudakseksi koska nimi saattaisia aiheuttaa lapselle haittaa. Rinnastamalla kirkosta lähteneet kavaltajiksi ja pettureiksi Neil Andersen turvautuu varsin perinteiseen kulttijohtajan retoriikkaan uhaksi kokemaansa tahoa kohtaan. Rinnastuksen pyrkimyksenä tällä suoralla henkilöhyökkäyksellä on yksinomaa kääntää uskollisten seuraajien viha näitä pettureita ja kavaltajia kohtaan.

Räikeimmän hyökkäyksensä jälkeen Neil Andersen kohdistaa pyhän taistelunsa Internetin tietolähteitä kohtaan. Neil Andersen kertoo kuinka hän joitakin vuosia sitten oli lukenut Internetistä Martin Harrisin nimiin kirjoitetusta kirjeestä ja kuinka jotkut jäsenet erosivat tämän myöhemmin väärennökseksi paljastuneen kirjeen takia "liian hätäisesti". Andersen ei puheessaan kuitenkaan mainitse niitä syitä miksi nämä ihmiset jättivät kirkon tuon kirjeen seurauksena vaan jättää puheestaan pois merkittäviä tiedonmuruja valaessaan valheellista kuvaa kuulijoiden mieliin. Kirje, johon Neil Andersen puheessaan viittaa, tunnetaan paremmin Salamanterikirjeenä, jonka väärentäjä Mark Hoffman tekaisi ja jolla hän huijasi MAP-kirkon johtajia. MAP-kirkon johtajat,  mm. Kimball ja Hinckley, olivat vakuuttuneita kirjeen aitoudesta ja Dallin Oaks puolusti kirjeen autenttisuutta aina siihen asti kunnes Mark Hoffman myönsi väärentäneensä kirjeen. Neil Andersen voimistaa tätä väärää kuvaa toteamalla kuinka uutisissakin esiintyviin tietoihin tulee aina suhtautua epäilevästi, mutta kirkon profeettojen todistukseen voi aina luottaa. Andersen puheessaan vääristää tapauksen kuulijalle täysin päälaelleen. Salamanterikirjeen tapauksessa juuri kirkosta lähteneet kriitikot olivat ne jotka ilmaisivat epäilyksensä salamanterikirjeen alkuperästä toisin kuin MAP-kirkon johtajat, joita Hoffman vei kuin pässiä narussa. Salamanterikirjeen takia kirkosta lähteneet tuskin lähtivät väärennetyn kirjeen sisällön takia "liian hätäisesti" kuten Neil Andersen maalailee, salamanterikirjeen takia kirkosta eronneet ennemminkin lähtivät juuri sen takia, että kirkon profeettoja huijattiin ja heidän todistuksensa asiasta oli väärässä, siis juuri niiden henkilöiden todistus joiden todistuksen oikeellisuuteen Andersenin mukaan voimme aina luottaa.

Tämän jälkeen Andersen jatkaa kuinka kriitikoiden kirjoittamat asiat Joseph Smithistä voivat olla täysin kontekstistaan irroitettuja. Luonnollisesti jokaisen on osattava olla kriittinen tietolähteidensä kanssa ja varsinkin kun kyseessä on Neil Andersenin kaltaiset ihmiset, joiden juuri edellä todettiin vääristävän ja suoranaisesti valehtelevan kuulijoilleen. En ihan äkkiseltään keksi lähihistoriasta tapausta, jossa yhtä räikeästi irrotetaan asioita asiayhteyksistään ja käytetään valheellisen kuvan muodostamisessa kuin Neil Andersen omassa puheessaan tekee salamanterikirjeeseen liittyen.

..ja näin toimivat oikeat "Jumalan apostolit."

Rasismista

Uskonnonvapauslaki 7 §:

Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan tarkoitus ja toimintamuodot

Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan tarkoituksena on järjestää ja tukea uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen kuuluvaa yksilöllistä, yhteisöllistä ja julkista toimintaa, joka pohjautuu uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin toiminnan perusteisiin.

Yhdyskunnan tulee toteuttaa tarkoitustaan perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Yhdyskunnan tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoittelu tai muuten pääasiassa taloudellisen toiminnan järjestäminen. Yhdyskunta ei voi järjestää toimintaa, jota varten ei voida perustaa yhdistyslain (503/1989) mukaista yhdistystä tai jota varten yhdistys voidaan perustaa vain luvanvaraisesti.

Laki siis velvoittaa uskonnollisen yhdyskunnan toteuttamaan tarkoitustaan kunnioittamalla perus- ja ihmisoikeuksia.

MAP-kirkko oli avoimen rasistinen aina vuoteen 1978 asti, jolloin se muutti käytäntöjään ja salli viimein pappeuden myöntämisen mustaihoisille. Rasismi mormonikirkossa on kirjoitettu sisään sen pyhiin teksteihin:

MK 2 Nefi 5:21 Ja hän oli saattanut kirouksen, niin, nimittäin ankaran kirouksen, tulemaan heidän päällensä heidän pahuutensa tähden. Sillä katso, he olivat paaduttaneet sydämensä häntä vastaan, niin että heistä oli tullut kuin piikiveä; ja nyt, koska he olivat valkoisia ja tavattoman ihania ja ihastuttavia, niin jotta he eivät olisi viettelyksenä kansalleni, Herra Jumala muutti heidän ihonsamustaksi.

KH Mooses 7:22 Ja Henok näki myös loput kansasta, joka oli Aadamin poikia; ja he olivat kaikkien Aadamin jälkeläisten sekoitus, paitsi Kainin jälkeläisten, sillä Kainin jälkeläiset olivat mustia, eikä heillä ollut sijaa heidän keskuudessaan.

Tämän lisäksi lukuisat kirkon johtajat aina kirkon perustajasta Joseph Smithistä alkaen ovat saarnanneet rotuerottelun puolesta (otteita mormonquotes sivulta):

[Are the Mormons abolitionists?] No, unless delivering the people from priestcraft, and the priests from the power of Satan, should be considered abolition. But we do not believe in setting the negroes free.

Joseph Smith, History of the Church, Vol 3, Ch 3, p 28‑30

Having learned with extreme regret, that an article entitled, 'Free People of Color,' in the last number of the Star has been misunderstood, we feel in duty bound to state, in this Extra, that our intention was not only to stop free people of color from emigrating to this state, but to prevent them from being admitted as member of the Church.
Joseph Smith, History of the Church, 1:378‑379 

 Had I anything to do with the negro, I would confine them by strict law to their own species and put them on a national equalization.
Joseph Smith, History of the Church, Volume 5, pages 218 ‑ 219

And if any man mingle his seed with the seed of Cain the only way he could get rid of it or have Salvation would be to come forward and have his head cut off and spill his blood upon the ground ‑‑ it would also take the life of his children.
Wilford Woodruff, Wilford Woodruff's personal diary, 4:97 

 In a broad general sense, caste systems have their origin in the gospel itself, and when they operate according to the divine decree, the resultant restrictions and segregation are right and proper and have the approval of the lord. To illustrate: Cain, Ham, and the whole negro race have been cursed with a black skin, the mark of Cain, so they can be identified as a caste apart, a people with whom the other descendants of Adam should not intermarry.
Bruce R. McConkie, Mormon Doctrine, 1958 edition, pages 107‑108

Vaikka mormonijohtajat eivät aktiivisesti enää tänä päivänä puhu avoimesti rotuerottelun puolesta niin pelkästään se, että nämä asiat lukevat selkokielellä liikkeen pyhissä teksteissä vaikuttaa jäsenten maailmankuvaan ja heidän suhtautumiseensa mustaihoisiin ihmisiin.

Lisäksi nykyiset kirkon johtajat pyrkivät kieltämään kirkossa aiemmin esiityneen avoimen rasismin ja näin peittelemään asiaa. Syyskuussa 2000 vanhin Alexander B. Morrison totesi kirkon Ensign -lehdessä näin:

How grateful I am that The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints has from its beginnings stood strongly against racism in any of its malignant manifestations.

Jo pelkästään tähän blogikirjoitukseen lainaamieni muutamien pyhien tekstien ja kirkon johtajien lausuntojen perusteella Alexander Morrisonin väite, että kirkko olisi alusta asti seissyt voimakkaasti rasismia vastaan on naurettava. MAP-kirkko ei ole koskaan taistellut voimakkaasti rasismia vastaan, eikä se taistele voimakkaasti sitä vastaan tänäkään päivänä.

Täyttääkö MAP-kirkko rasistisilla pyhillä teksteillään ja sillä että se peittelee asiaa uskonnonvapauslain 7 §:n velvoitteen perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta? Mielestäni ei niin kauan kun sen pyhät tekstit sisältävät ajatuksia rotujen epätasa-arvosta.

Monelle MAP-kirkosta lähteneelle yksi merkittävä syy kirkon hylkäämiselle on ollut rasismi. Kirkon rasismi on yksi aihe, josta uusia jäseniä liikkeeseen käännyttävät mormonit eivät puhu ja kysyttäessä sitä vähätellään ja peitellään. Koska tästäkään asiasta MAP-kirkko tai sen jäsenet eivät puhu avoimesti ja rehellisesti niin näin tehdessään he syyllistyvät oleellisesti päätöksentekoon vaikuttavan tiedon pimittämiseen ja valehteluun aivan kuten vanhin Alexander Morrison.