Kirje kuvernööri George W. Romneylle

23. Tammikuuta 1964

Kuvernööri George W. Romney
Governor's Mansion
Lansing, Michigan

Rakas George:

Oli oikein mukava tavata ja vierailla sinun ja Lenoren kanssa täällä viime viikolla. Oli ihanaa nähdä kuinka innostuneesti mukavat Utahilaiset ottivat teidät vastaan.

Kuunneltuani puheesi kansalaisoikeuksista, olen huolissani. Monet ovat ilmaisseet saman huolen minulle. Kaikkiaan se ei ole harmoniassa oman ymmärrykseni kanssa aiheesta; ja siksi ajattelin kirjoittaa muutaman rivin -- ei kirkon virallisena edustajana, vaan henkilökohtaisena ystävänä. Vain presidentti McKay voi puhua kirkon puolesta.

Mielestäni, George, ajatuksesi tässä tärkeässä ongelmassa ovat vallan vapaamielisiä ilmoitusten suhteen, mutta silti en voi kieltää oikeutta mielipiteeseesi, jos se edustaa todellisia uskomuksiasi ja tunteitasi.

Ehdottaisin, että lukisit kaksi asiaa aiheesta, molemmat profeetta Joseph Smithiltä. Käännä sivulle 269 Joseph Fieldin Smithin kirjasta "Joseph Smithin Opetuksia", ja lue keskeltä sivua alkavasta kappaleesta otsikolla "Neekereiden asema" erityisesti kiinnittäen huomiota päätöslauseeseen sivulla 270. Lue myös "Kirkon Historia", teos 1, osa 2 alkaen sivulta 436, otsikon "Profeetan näkemyksiä orjuuden lakkauttamisesta," joka jatkuu sivun 440 loppuun. Luettuasi viimeksi mainitun lausunnon profeetalta, palaa sivun 438 viimeiseen kappaleeseen, ja ajattele sitä tarkoin.

Kun pohdin profeetan lausuntoja ja muistan kuinka kävi kolmelle maamme presidentille, jotka olivat aktiivisia neekereitä koskevassa asiassa, minulle on selvää heidän kuolemansa. He toimivat vastoin profeetta Joseph Smithin opetuksia -- tietämättään, epäilemättä, mutta kuitenkin, Joseph Smithin profetia "..  ne jotka päättäväisesti jatkavat kurssilla, jossa näkyy vastustus, ja kiihkeä levottomuus Herran tahtoa vastaan, oppivat, ehkä omalta osaltaan liian myöhään, kuinka Herra voi tehdä työtään, ilman sellaisten apua, jotka eivät kuuntele hänen neuvojaan," ja hänen tahtonta tulee täyttymään.

Tässä valossa jaan kanssasi henkilökohtaisen kokemuksen. Ystäväni Arizonassa--ei kirkon jäsen--suuri värillisen rodun tukija--tuli luokseni, kun minut oli kutsuttu kahdentoista joukkoon, ja tunnusti presidentti McKayn aseman Jumalan profeettana. Hän halusi kysyä jos Presidentti McKay voisi tiedustella Herralta, josko Herra voisi poistaa värillisen rodun kirouksen ja antaa heille pappeuden käyttöoikeudet. Selitin hänelle, että Herra oli asettanut neekereille kirouksen, joka esti heitä saamasta pappeutta; joten, se on Herran vastuulla--ei ihmisen--muuttaa Hänen päätöstään. Tämä ystäväni kohtasi hyvin traagisen lopun hukkumalla. Hän oli sangen innokas värillisten puolesta puhuja ja liikkuen kaikkialla edistämässä värillisten kaikkia oikeuksia, sosiaalisia mahdollisuuksia ja osallisuutta, josta valkoisetkin nauttivat.

Tiedät varmasti kuinka Joseph Smith maan neekeriongelmaan liittyen ehdotti kongressille, että se myisi julkisessa omistuksessa olevat maat, ostaisi rahoilla kaikki neekeriorjat ja laivaisi ne takaisin Arfikkaan, josta ne ovat tulleetkin. Olen varma, kuinka profeetta näkemyksellään ja ymmärryksellään, näki ennalta ongelmat, jotka meitä tämän rodun osalta vaivaavat, ja sai hänet tätä ohjelmaa ajamaan.

Profeetta Joseph Smithin lausunnot ovat olleet minulle avuksi koska ne ovat yhtäpitäviä oman neekereitä koskevan ymmärrykseni kanssa. En voi, omissa tunteissani, hyväksyä ajatusta yhteisistä asuintiloista; ottaa valkoisilta tyydyttääksemme neekereitä. En vastusta neekereiden aseman kohentamista tai parantamalla heidän mahdollisuuksia koulutukseen, työntekoon, mitä tahansa kontribuutiota, jonka he voivat yhteiskunnan hyväksi tehdä, tai hallituksen tarjoamia suojaa ja siunauksia. Kuitenkin, kaikkien näiden, mielestäni, tulisi olla yhtäpitäviä profeetta Joseph Smithin sanomisten kanssa.

Ei ole oikein pakottaa mitään luokkaa tai rotua niiden ylle, jotka kuuluvat toiseen sosiaaliluokkaan tai rotuluokitukseen. Ihmiset ovat onnellisempia kun heidät sijoitetaan ympäristöön ja yhteyteen, jossa heillä on yhteiset mielenkiinnon kohteet, rotuvietit, tavat, ja luonnolliset ryhmät.

Liitän mukaan pienen pamfletin nimeltä "Mormonismi ja neekerit," joka sinulla jo mahdollisesti on. Jos ei, niin se on valaiseva esitys ja varsin hyvin heijastelee kirkon asemaa näihin ihmisiin nähden.

En ole ihmisoikeuslakialoitetta vastaan jos se on yhtenevä profeetta Joseph Smithin näkemysten kanssa yllä viittaamissani kohdissa. Olen täysin samaa mieltä, että neekereillä on oikeus tulla huomioiduiksi, kuten yllä totesin, mutta en kannata täysiä sosiaalisia etuuksia, rotujenvälistä avio-oikeutta valkoisten kanssa, tai valkoisten pakottamista hyväksymään heidät asumaan vain valkoisille tarkoitetuilla alueilla. Mielestäni nykyinen ihmisoikeuslakialoite on häijy lakialoite. Joitain muutoksia tarvitaan. Kirkon kanta ei voi muuttua ennen kuin Herra muuttaa sitä. Tietenkään en kannata rodullisten tai uskonnollisten ennakkoluulojen hyväksikäyttöä, mutta nykyinen neekeriäänestäjille suunnattu kutsu synnyttää tarpeettomasti ongelmia, jotka järkähtämättömällä ja järkevämmällä lähestymisellä voitaisiin välttää. Tulee olemaan muutamia kovan linjan johtajia, mutta niinhän se on aina ollut kiistanalaisissa asioissa. Periaatetta--uskonnollinen tai muu--ei voi uhrata poliittiselle käyttökelpoisuudelle.

Nyt, en ajattele olevani neekereitä vastaan, sillä onhan minulla useita palkkalistoillani. Meidän tulee ymmärtää ja vahvistaa heidän asemansa ja sitten, sen mukaan, elättää heidät. En kuitenkaan usko, että voimme sivuuttaa Herran tahtoa neekereiden suhteen ilman rangaistusta teoistamme; toimien vastoin sitä minkä Hän on ilmoittanut. Herra ei salli ihmisten tehdä tyhjiksi hänen tarkoituksiaan.

Ymmärräthän kuinka paljon kunnioitan ja arvostan sinua, mutta tunteideni takia ajattelin, että minun tulee ilmaista ajatukseni, kuten olen tehnyt, jotta tietäisit mielipiteeni.

Tämä kirje on vain henkilökohtaiseen (ja Lenoren) käyttöön, eikä sitä tule käyttää mitenkään muutoin. Se ei edellytä vastausta.

Parhain terveisin ja menestystä sinulle ja Lenorelle tovoen, olen aina uskollisesti sinun ystäväsi ja veljesi

Delbert L. Stapley


Alkuperäinen englanninkielinen kirje. Mahdolliset kirjoitus- ja käännösvirheet ovat minun tekemiäni. Joitain sanamuotoja muokkasin suomenkieleen paremmin sopiviksi eli kirje ei ole ns. sanasta sanaan käännetty.

Syyt erota kirkosta

Redditin /r/exmormon/ palstalla julkaistiin hauska kartta "Why I Left". Kartta on tarkoitettu entisille mormoneille ja karttaan voi jokainen käydä lisäämässä pinnin oman seurakuntansa alueelle, sekä kertoa syyn miksi lähti kirkosta. Tätä kirjoittaessani kartalla on reilut 1650 pinniä ja lisää tulee jatkuvasti.

Tässä muutamia poimintoja kartalta löytyviin pinneihin kirjoitetuista teksteistä syistä miksi ihmiset ovat lähteneen mormonikirkosta

False Prophecies and the Book of Mormon

The preponderance of obedience and shame creating teachings over love, inclusion and service that is the real doctrine.

Integrity and intellectual honesty

Finally realized that organized religions are a sham

Some of the things I learned in Seminary seemed strange to me, so I looked into them more. One thing led to another and I decided on leaving.

The church tells bald faced lies to its members all the time. It is untrustworthy, unethical, and damaging.

I couldn't live the life of shame that they wanted me to. And the thought that they wanted me to have children and make this their life too.... I couldn't bear it. Once you learn the truth about what the church was and is- it was impossible for me to keep lying to myself and living that life of unhappiness and shame.

Already knew it was not true, finally left because I started to see how they turn family against one another.

When you live your life according to all of the tenets of "the gospel" but are only left feeling a deep self of self loathing and misery you know it's time to move on.

I don't have to have the promise of heaven to be a good person. I can make my own life decisions without being obedient to a cult.

Yllä oleva on vain siis pieni otanta kartalle asetetuista pinneistä. Monissa pinneissä myös todetaan kuinka kirkko huijaa ja harhauttaa ihmisiä, kuinka Joseph Smith oli huijari ja teeskentelijä. Joskin kartalta löytyy myös joitain vitseiksi luokiteltavia merkkauksia, kuten esim Pjongjangista:

Joseph Smith could never beat Kim Jong-un in bowling, golf oOR scripyure translation. Our premier could write a fictional book WAY better than this huckster from 19th century New York.

Valtaosin kartan arvo on kuitenkin siinä, että ympäri maailmaa uskoaan epäilevät ja entiset mormonit voivat nähdä sen, etteivät ole yksin ja kuinka kirkon jälkeenkin elämää on. Monissa pinneissä itseasiassa juurikin todetaan kuinka elämä on muuttunut kirkosta lähdön jälkeen vain paremmaksi, ei ainoastaan taloudellisesti vaan myös henkisesti, kun kirkon syyllisyyttä ja häpeää lietsovasta ilmapiiristä on päässyt irti.

Peiteorganisaatiot

Peiteorganisaatio on poliittinen tai muu organisaatio, jonka kautta taustalla oleva organisaatio järjestää toimintaansa varsinaisen tehtävän salaamiseksi.

Näin lukee kielitoimiston sanakirjassa. Kyseessä on siis julkisesti toimiva järjestö, joka toimii taustalla vaikuttavan järjestön etujen ajamiseksi. Tällaisia organisaatioita käyttävät usein rikolliset rahanpesuun tai tiedusteluviranomaiset peitelläkseen toimiaan. Peiteorganisaatioita käyttävät myös jotkin uskonnolliset yhteisöt, erityisesti vaaralliseksi luokiteltavat, peitelläkseen omia tavoitteitaan.

Nyt näyttää siltä, että MAP-kirkon rahoittama peiteorgansiaatio More Good Foundation on jokin aikaa sitten aloittanut toimintansa myös Suomessa ja hallinnoi sivustoa kysymormonilta.fi. More Good Foundation on vuonna 2005 perustettu säätiö, joka ilmoittaa tavoitteekseen MAP-kirkon jäsenten uskonilmausten tukemisen verkossa. Väitteen mukaan kyse on siis organisaatiosta, jonka tavoite on kannustaa kirkon jäseniä julkisiin uskonilmauksiin ja näin sitouttaa jäsenet yhä voimakkaammin kirkkoon sekä samalla pyrkimyksenä haalia kirkkoon lisää jäseniä. Kuitenkin kun tarkastellaan More Good Foundationia tarkemmin voidaan tämä ilmoitettu päämäärä kyseenalaistaa.

More Good Foundation on luokiteltu hyväntekeväisyysjärjestöksi ja sellaisena se on velvoitettu tekemään ilmoitukset rahavirroistaan. Lahjoittajien listalta löytyy jokaiselta vuodelta jokseenkin samat nimet: Ashton Family Foundation, K-Tec, Ken Woolley, LDS Foundation of the LDS Church ja The One Foundation, suurimpien lahjoittajien listalta.

Näistä nimistä luonnollisesti ensimmäiseksi hyppää silmille LDS Foundation of the LDS Church, joka toimii samassa osoitteessa 150 Social Hall Avenue STE 500 kuin kirkon omistama omaisuudenhoitoyhtiö Deseret Management Corporation. LDS Foundation of the LDS Church näyttää 2013-2015 raporttien mukaan lahjoittavan More Good Foundationille tasaisesti 150 000 dollaria vuosittain. Kirkko siis rahoittaa suoraan tätä toimintaa oman omaisuudenhoitoyhtiönsä kautta.

Ashton Family Foundation taas on luokitellut itsensä "Grantmaking" säätiöksi eli kyseessä on säätiö, joka lahjoittaa varoja yleishyödyllisiä tarkoituksia ajaville yhteisöille tai henkilöille. Pienen kaivelun tuloksena selviää, että Ashton Family Foundation saa rahansa sijoitustensa tuotosta eikä se ole saanut rahalahjoituksia ulkopuolelta. Säätiö jakoi vuonna 2013 rahaa ulos noin miljoonan dollarin verran, josta jyvittyi More Good Foundationille 120 000 dollaria. More Good Foundationin hallituksessa papereiden perusteella istuu myös henkilö nimeltä Alan Ashton, mikä tuskin on sattumaa.

The One Foundation taas näyttäisi veroraporttien valossa olevan sijoitustoiminnan tuotoista varoja kirkon lähetystyötoimintaan jakava säätiö. Säätiötietopankki kertoo sivuillaan The One Foundationin lahjoittavan varoja "Human Services" ohjelmiin ja henkilökohtaiseen tutkimukseen ja säätiö on ilmoittanut mielenkiintoalueenaan olevan sukututkimuksen. No ehkpäpä tällainen kirkon lähetystyön tukeminen Internetissä on sitten juuri sitä.

Mutta palataampa More Good Foundationiin. 2015 veroraportista käy ilmi, että More Good Foundation maksoi korvauksia viidelle henkilölle. Säätiön johtaja Jonathan Johnson saa korvaukseksi ahkeroinnistaan vaatimattomat 150 000 dollaria vuodessa, siis saman määrän kuin mitä kirkko säätiölle lahjoittaa. David Grantille maksettiin 105 060 dollaria, Heather Newallille 92 000 dollaria, Jeremy Vickille 87 550 dollaria ja Hwa Leelle 60 000 dollaria. Korvauksia maksettiin yhteensä 494 610 dollaria. Näiden johtohenkilöille maksettujen korvausten lisäksi muita palkkakuluja ilmoitettiin maksetun 160 586 dollaria ja eläkevakuutus- ja muita työntekijäetuja 111 847 dollaria. Veroihin meni 230 909 dollaria. Lahjoituksia säätiö keräsi kokonaisuudessaan noin 1,3 miljoonaa dollaria, joista siis kaksi kolmasosaa on maksettu säätiön työntekijöille ja veroihin. Näiden jälkeen suurin kuluerä on "muut kulut", jotka on eritelty raportin liitteessä 5. Liitteestä 5 löytyykin yllättävä summa 330 914 dollaria, joka on maksettu "language contract writers" -nimikkeellä. Voidaan vain arvuutella mitä tällä mahdetaan tarkoittaa, mutta jos vähääkään arvaan oikein niin More Good Foundation maksaa tekstien tuottamisesta hallinnoimilleen suvustoille, jollainen siis kysymormonilta -sivustokin on. Itse jäsenten koulutukseen, jota säätiö väittää tekevänsä, ei kovin merkittävästi varoja näytä säätiössä ohjautuvan vaan pääpaino näyttää olevan painokkaasti verkkosisältöjen tuottamisessa ja kääntämisessä eri kielille.

Kysymormonilta sivusto väittää olevansa "epävirallinen" mutta se on sitä vain lakiteknisesti. Sivustolle on mm. käännetty kirkon virallisilta sivuilta löytyvä essee moniavioisuudesta, johon vastasin jo aikoinaan kun se englanniksi ilmestyi. Epäviralliseksi nimetyn kanavan käyttö palvelee kirkon tarpeita, sillä jos se tulisi rehellisesti suoraan tunnustaneeksi, ettei se ole opettanut totuutta omasta historiastaan ja käytännöistään jäsenilleen, niin monet varmaan lähtisivät siltä istumalta. Nyt epävirallista kanavaa pitkin totutellaan jäsenet uuteen tietoon ja ehkäpä sitten muutaman vuoden päästä jopa päivitetään kirkon pyhäkouluoppikirjat kun jäsenet ovat tottuneet näihin ennen niin harhaoppisiin ajatuksiin ensin epävirallisia kanavia pitkin.

Ihmiskunnan lyhyt historia

Moni mormonikaan ei syvällisesti tule ajatelleeksi kuinka mormonikirkko on nuoren maailman kreationistinen. Tätä havainnollistaa hyvin esimerkiksi kirkon seminaarioppimateriaaleihin sisällytetty kirjanmerkki.

Kirjanmerkin aikajana alkaa n. 4000 eaa ja pyrkii listaamaan VT:n kirjat aikajärjestykseen, joskin siinä pahasti epäonnistuen kun nykyisin jo tiedämme kuinka valtaosa VT:n teksteistä kirjoitettiin vasta Babylonian vankeuden aikana ja sieltä paluun jälkeen. Opin ja Liittojen kirjan 77:6 mukaan maailman ajallinen olemassaolo on ennalta määrätty 7000 vuodeksi.

OL 77:6 K. Mitä meidän on ymmärrettävä kirjalla, jonka Johannes näki ja joka oli sinetöity ulkopuolelta seitsemällä sinetillä?
V. Meidän on ymmärrettävä, että se sisältää Jumalan ilmoitetun tahdon, salaisuudet ja teot; hänen hallintonsa salat, jotka koskevat tätä maata sen olemisen seitsemäntuhannen vuoden eli sen ajallisen olemassaolon aikana.

Lisäksi Kallisarvoisesta Helmestä löytyy mormonikirkon modernin ilmoituksen vahvistamana kuinka Aadam oli aivan ensimmäinen ihminen:

Mooses 1:34 Ja ensimmäiselle kaikista ihmisistä minä annoin nimeksi Aadam, mikä on monta.

Toisinsanoen mormonikirkon pyhään kirjaansa kirjaama ja profeetan saama "ilmoitus" mormonijumalalta vahvistaa kirkon olevan opillisesti nuoren maailman kreationistinen. Kuitenkin Amerikan intiaanien alkuperää ja DNA:ta käsittelevässä esseessä kirkko ylimalkaisesti mainitsee kuinka tiedemiesten mukaan Amerikka asutettiin Aasiasta tulleilla ihmisillä, unohtaen kuitenkin mainita varsin merkittävän seikan kuinka nuo Aasiasta tulleet ihmiset saapuivat mantereelle jo 23 000 vuotta sitten. OL:n ja KH:n tekstit ovat siis kyseenalaisia kun luetaan kirkon esseetä, jossa viitataan pidempään aikajaksoon kuin profeetan saama ilmoitus maailman ajallisesta olemassaolosta.

Useat MAP-kirkon profeetat ovat saarnanneet 6000 vuoden ikäisestä maailmasta. Kirkon johtaja Ezra Taft Benson mm. totesi 6.9.1986 puheessaan näin:

Katsotaan taaksepäin ihmiskunnan lähes kuusituhatvuotista historiaa!

Kuitenkin englanninkielisessä VT:n opiskelijan oppaassaan kirkko väittää, ettei kirkko ole määritelyt virallista kantaa maailman iälle.

While it is interesting to note these various theories, officially the Church has not taken a stand on the age of the earth. (Suomeksi: Vaikka onkin mielenkiintoista huomioida nämä erilaiset teoriat, virallisesti kirkko ei ole ilmaissut mikä maailman ikä on.)

Siis miten on? Seminaarimateriaalissa oleva kirjanmerkkiläpyskä näyttää graafisesti sen mitä OL 77:ssä lukee. Kirkon johtajat ovat vuosien saatossa useaan otteeseen saarnanneet 6000 vuotta vanhasta maailmasta, mutta kaikki tämä on siis vain epävirallista lätinää. Pyrkiikö MAP-kirkko virallisesti eroon pyhiin kirjoituksiinsa kirjatuista ilmoituksista kun se toteaa ettei sillä ole virallista kantaa asiaan? Jos MAP-kirkossa ei luoteta Joseph Smithin saamiin ilmoituksiin niin mihin koko kirkko sitten oikein perustuu? Jos OL 77 on kyseenalainen niin mikä Joseph Smihin ilmoituksista sitten pitää ottaa tosissaan?

Opillisesti kirkko on siis sekamelska keskenään ristiriitaisia ajatus- ja oppirakennelmia, joista johtajat sitten poimivat omiin tarkoitusperiinsä kulloinkin parhaiten sopivan. Kokonaisuutena kaikkinaiset ristiriidat ovat sitä itseään, kaksiteräistä uskonnollista manipulointia.

Uskonto ja moraalin korruptio

Kirjoitin jo vuonna 2013 uskonnon vaikutuksesta moraalikäsityksiin ja käsitys uskonnon moraalikäsityksiä korruptoivista ominaisuuksista vain vahvistuivat entisestään kun Independent uutisoi laajasta tutkimuksesta, jonka mukaan uskovaiset lapset ovat ilkeämpiä kuin sekulaarit kanssaihmiset.

Uskontoja ja uskomuksia sekä niiden hyödyllisyyttä usein perustellaan juuri niiden tarjoaman "positiivisen" arvomaailman takia, mutta viime vuosikymmenten tutkimustulokset näyttävät kyseenalaistavan nämä näkemykset perusteellisesti. Aiemminkin on tehty analyysejä mm. USA:n vankipopulaatioiden uskonnollisesta aatejakaumasta ja havaittu kuinka ateistit ovat aliedustettu ihmisryhmä USA:n vankiloissa. Miksi vain 0.07% USA:n vangeista on ateisteja jos kerran uskonnot vahvistavat ihmisten moraalia? Monelle uskovaiselle helppo ajatuksepysäytysklisee tässä kohdin on luonnollisesti: "Vangit eivät ole aitoja oikeita uskovaisia", mutta nämä ihmiset kuitenkin itse tunnustavat olevansa uskonnollisia. Toki uskonliikkeissä on mukana myös lukuisia uskoon tulleita entisiä rikollisia, joiden elämän uskonto on muuttanut paremmaksi. Ovatko nämä yksittäistapaukset riittävä näyttö jotta voidaan kutsua uskonnon kokonaisvaltaisesti parantavan ihmiskunnan moraalikäsityksiä? En usko, sillä juuri lapsuudessa istutetut arvot monesti kantavat läpi ihmisen elämän ja jostain ne tuomitut rikollisetkin ovat oman arvomaailmansa omaksuneet.

Onkin siis mielestäni varsin perusteltua todeta uskonnollisuuden moraalia lisäävien vaikutusten olevan myytti ja uskontojen itsensä markkinoima mielikuva, jolla ei ole todellisia perusteita. Mielestäni syy, miksi uskonto, erityisesti voimakas uskonnollisuus, korruptoi moraalikäsityksiä on myös melko selvä. Voimakkaasti uskonnolliset ihmiset ovat valitettavan usein uskonnollisen manipuloinnin uhreja kuvitellessaan kuuluvansa juuri siihen yhteen ainoaan oikeaan uskonliikkeeseen, jossa on ainoa oikea totuus ja tie kuolemanjälkeiseen autuuteen. Näissä uskonliikkeissä jäsenten mieliin istutetaan voimakkaita stereotypioita, me vs. muut vastakkainasettelua sekä mielikuvia jatkuvasta taistelusta pahaa muuta maailmaa vastaan. Ei siis ole ihme, että sotaretoriikan kyllästämät uskovaisten lapset kokevat jopa vihamielisiä tunteita ulkopuolisia kohtaan ja siten heidän kykynsä tuntea empatiaa ahdingossa olevia ukopuolisia kohtaan on merkittävällä tavalla heikentynyt.

Voimakkaan uskonnollisissa perheissä, etenkin jos ympäröivän yhteiskunnan arvot poikkeavat uskonnollisen yhteisön arvoista merkittävästi, lapset saatetaan eristää ulkomaailman "pahoilta" ja "maallisilta" vaikutteilta. Kun lapset eristetään ympäröivästä yhteiskunnasta riskinä on lasten ja nuorten "syrjäytyminen" vallitsevan yhteiskunnan moraalikäsityksistä heidän omaksuessaan uskonyhteisönsä usein varsin ehdottomat moraalikäsitykset ja arvomaailman. Seurauksena kasvaa ihmisiä, joiden moraalikäsitykset nähdään yhteiskunnallisesti vääristyneinä, mutta samalla he itse kokevat olevansa jatkuvien hyökkäysten kohteena moraalikäsitysten ja arvojen poiketessa yhteiskunnan moraali- ja arvokäsityksistä. Tämä asetelma nähdäkseni vahvistaa uskovan omassa mielessä itseään toteuttavaa profetiaa uskoviin kohdistuvista vainoista, mikä voimistaa entisestään me vastaan muut ajattelua ja altistaa ääriaatteellisuudelle.

Luonnollisesti uskontoa ei voida syyttää kokonaisvaltaisesti moraalikäsitysten rappiosta uskovaisten lasten mielissä vaikkakin Independentin artikkelissa mainittu tutkimus käsittelee vain uskonnon vaikutuksia. Moraalikäsitysten muotoutuminen lapsen mieleen on kokonaisvaltainen kasvatuksellinen kysymys, jossa perheen uskonnollisuus näyttelee vain yhtä osaa. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat lasten kasvatuksesta vastuuta kantavat tahot kuten päiväkodit, koulut ja vapaa-ajan toiminnot. Jotta lapsesta kasvaisi mahdollisimman yhteiskuntakelpoinen ja moraalikäsityksiltään ympäröivän yhteiskunnan kanssa yhteensopiva niin hänet olisi luonnollisesti kasvatettava mahdollisimman kulttuurisidonnaisesti.

Vaikka monet lapset kasvatetaan tiukan uskonnollisesti niin uusien moraalikäsitysten omaksuminen ei kuitenkaan ole mahdotonta, olenhan minä myös todiste tästä. Aiemmin jyrkät mormonismin moraalikäsitykset ja arvomaailma määrittivät ja jakoivat maailman mielessäni mustavalkoisesti oikeisiin ja vääriin asioihin. Sittemmin luovuttuani uskonnosta olen omaksunut mielestäni huomattavasti humaanimmat moraalikäsitykset enkä luonnollisesti koe enää, että paha ulkopuolinen maailma pyrkisi aktiivisesti tuhoamaan minut, arvoni, moraalini tai maailmankatsomukseni. Vain minä itse olen vastuussa omista arvoistani ja moraalikäsityksistäni, eikä niitä määritellä minulle ulkopuolelta yhdenkään aatteellisen tahon toimesta. Tekeekö tämä asetelma, jossa uskonnollinen taho ei määrittele minulle absoluuttisia arvoja ja moraalikäsityksiä, minusta heikomman tai paremman ihmisen? Ei tietenkään. Vaikka viime vuosien tutkimus osoittaa uskonnoista vapaan aatemaailman moraalisesti vahvemmaksi se ei takaa yksilötasolla moraalista ylivertaisuutta toisiin ihmisiin nähden eli henkseleiden paukutteluun ei silti kellään ole aihetta.

Uskonnon varjot

Uskonnon varjot - Hengellinen väkivalta kristillisissä yhteisöissä on Aini Linjakummun ansiokas kastsaus hengellisen väkivallan eri ilmenemismutoihin. Kirja perustana oleva tutkimustyö on tehty Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja kirjan voidaan näin ollen luonnehtia olevan akateeminen teos. Linjakumpu määrittelee hengellisen väkivallan kirjassaan näin:

Kaikki uskonnollisissa liikkeissä tapahtuva väkivalta ei ole hengellistä väkivaltaa. Väkivalta määrittyy hengelliseksi silloin, kun se perustellaan hengellisistä lähtökohdista tai hengellisessä yhteisössä olemisen kautta. Hengellinen väkivalta on usein henkistä, mutta se voi olla luonteeltaan myös fyysistä. Se kohdistuu uskonnollisen liikkeen yksittäisiin jäseniin. Väkivallan tekijöinä voi olla yhteisö kokonaisuudessaan tai yhteisöön kuuluvat ihmiset. (s. 10)

Linjakumpu luo kirjassaan myös katsauksen kuinka hegellisellä väkivallalla on pitkät perinteet uskontojen piirissä ja kuinka harhaoppisiin on kohdistettu suorastaan karmiviakin toimenpiteitä kirkkokurin ylläpitämiseksi. Kirkkokuri ja sen ylläpitämiseen käytetyt metodit saavatkin Linjakummulta tuomion.

Uskontokuntien harjoittama sisäinen, institutionaalinen väkivalta on historiallisesti näyttäytynyt monella tavalla. Yksi esimerkki on kirkkokuri ja sen tuottamat väkivallan muodot.

Kurin ja homogeenisen yhteisön ylläpitäminen luonnollisesti vaatii menetelmiä laumasta poikkeavan käyttäytymisen ja uskomusten kitkemiseksi. Metodit kuitenkin pyrkivät pakottamaan tavalla tai toisella yksittäisen jäsenen muuttamaan omaa ajatteluaan ja käytöstään, jolloin muutos voi olla yksilön oman tahdon vastainen tehden siitä hengellistä väkivaltaa. Linjakumpu mainitsee katolisen inkvistion ja sen käyttämät metodit, mutta kirjan pääpaino on protestanttisen uskonpuhdistuksen ja reformaation jälkilöylyissä 1800 -luvulla syntyneessä Lestadiolaisuudessa sekä Jehovan todistajissa, joskin muita hajanaisia mainitoja muista yhteisöistäkin kirjasta löytyy.

Suosittelen kirjaa kaikille uskonnollisten liikkeiden jäseniinsä kohdistamista hengellisen väkivallan muodoista kiinnostuneille. Kirjalla on luonnollisesti paljon annettavaa myös uskonnollisten liikkeiden jäsenille, joita kirja eittämättä auttaa tunnistamaan heihin kohdistuvan väkivallan ja siten auttaa heitä suojautumaan hengellisen johtajan tai yhteisön heihin kohdistamalta väkivallalta.