Arkkipiispa Mäkinen

Pääsiäisviikonloppuna evankelisluterilaisen kirkon arkkpiispa Kari Mäkinen hämmensi pakolaiskeskustelua MTV3 extran haastattelussa todeten:

Kirkko on varautunut kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden suojelemiseen, kertoo arkkipiispa Kari Mäkinen MTV:n Uutisextran haastattelussa. Mäkinen muistuttaa myös, että kirkon tehtävä on Suomessa rakentaa rauhaa kristittyjen ja muslimien välillä.

Vastine Mäkisen kommenttiin lohkaistiin Perussuomalaisten puolueen facebooksivulla näin:

Arkkipiispa Mäkisen toteamus saikin aikaan jonkinlaisen piikin jälleen kirkosta eroamisissa kertoo eroakirkosta.fi -palvelu. Eronneista osa nimenomaisesti nimesi syyksi kirkosta eroamiseen Mäkisen toteamukset pakolaisille annettavasta avusta.

Kun kuulin Mäkisen kommentista ensireaktioni oli varsin perussuomalainen: "Mitä tämä mies oikein höpisee?" Sitten mieleeni tuli kysymys: "Millä perusteilla kirkko voi ryhtyä suojelemaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja onko toiminnalle laillisia edellytyksiä?" ja vasta kolmanneksi mietin: "Mitkä mahtoivat olla Mäkisen todelliset syyt tähän toteamukseen?" Mäkinen on myös aiemmin ottanut kantaa ja ohjeistanut seurakuntia auttamaan pakolaisia, joten siltä osin hänen kommenttinsa ovat johdonmukaisia.

Myönnettäköön etten tunne arkkipiispa Mäkistä, joten en voi väittää tietäväni hänen todellisia motiivejaan asiassa. Mäkinen näyttää toimivan esimerkillisen kristityn tavoin, kuten Raamatusta löytyvän Jeesuksen tarinan mukainen laupias samarialainen, joka auttoi avuntarvitsijaa hänen vakaumuksestaan riippumatta, jopa siten, että oli valmis tinkimään omasta elintasostaan. Arkkipiispa Mäkinen pitää kristillisiä arvoja esillä ja johtaa kirkkoa niiden mukaan, joten hän toimii juurikin niinkuin kristillisen kirkon johtajan odottaisinkin toimivan. Tätä vasten arvioiden arkkipiispa Mäkisen toiminta saa hyväksyntäni.

Kokonaan toinen kysymys on se kuinka maahan tulevien pakolaisten synnyttämät kustannukset pystytään kattamaan siten ettei suomalainen yhteiskunta ajaudu kaaokseen. Tämä kysymys ei ole arkkipiispa Mäkisen ratkaistavissa vaan se on valtiojohdon tehtävä, joten kirkosta Mäkisen puheiden takia eronneet kohdistavat mielestäni kiukkunsa nyt ihan väärään tahoon. Perussuomalaisten reaktio, joka siis noudatteli myös omaa ensireaktiotani, on tältä osin ymmärrettävä, joskin asia on perussuomalaisten julkaisemassa kuvassa ilmaistu moukkamaisesti ja kärjistetysti. Perussuomalainen näkökulma on moraalisesti myös arveluttava, koska se asettaa ihmiset vahvasti eriarvoisiksi heidän etnisen taustansa perusteella. Perustuslain yhdenvertaisuupykälä ei ole yksiselitteinen todeten:

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Mikä on siis perustuslaissa määritelty "hyväksyttävä syy" asettaa joku eriarvoiseen asemaan? Millä oikeudella kukaan on oikeutettu päättämään miksi kantasuomalaisen elämä ja elintaso on tärkeämpi kuin tänne syystä tai toisesta tulleen pakolaisen? Jokin syy jokaisella maahanmuuttajalla tuloonsa on ja syystä riippumatta heidän ihmisoikeutensa tulisivat olla aivan samalla tasolla kuin kantassuomalaistenkin. Miksi ihmisen syntypaikka olisi "hyväksyttävä syy" kohdella jotakuta eriarvoisesti ja kieltää häntä asumasta Suomessa? Loppujen lopuksi olemme ihmisiä ja kaikki kannamme geenejä n. 100 000 - 200 000 vuotta sitten eläneeltä naiselta ja n. 200 000 - 300 000 vuotta sitten eläneeltä mieheltä. Kaikkien yhdenvertaisuus kansalaisuudesta riippumatta on tietysti ideaali, jota kohti maailmassa olisi syytä pyrkiä. Valitettavasti äänenpainot näyttävät toistaiseksi vievän toiseen suuntaan eikä niitä pieniäkään kehistysaskelia kohti yhdenvertaista maailmaa olla perussuomalaisessa ajattelumaailmassa halukkaita ottamaan.

Kiitokseni arkkipiispa Mäkiselle tästä, tämä sai taas ajattelemaan asiaa ja muistutti kuinka myös pakolaisetkin ovat ihmisiä. Perussuomalainen eriarvoistaminen ei paranna maailmaa vaan on lyhytnäköistä omaan napaan tuijottelua, joka kasvattaa maailman eriarvoistumista ja synnyttää entistä vakavampia konflikteja tulevaisuudessa.

Uskonnollinen manipulointi - Tasovaatimukset

RAKKAAT NUORET MIEHET JA NUORET NAISET,
luotamme teihin suuresti. Te olette Jumalan rakkaita poikia ja tyttäriä, ja Hän on tietoinen teistä. Te olette tulleet maan päälle suurten mahdollisuuksien ja myös suurten haasteiden aikana. Tämän kirjasen tasovaatimukset auttavat teitä tärkeissä valin­noissa, joita teette nyt ja joita tulette vielä tekemään tulevaisuu­dessa. Lupaamme, että kun pidätte tekemänne liitot ja nämä tasovaatimukset, teitä siunataan Pyhän Hengen kumppanuudella, uskonne ja todistuksenne vahvistuvat ja pääsette kokemaan entistä suurempaa onnea.

 Näillä sanoilla (korostus lisätty) alkaa MAP-kirkon opasvihko "Nuorten voimaksi", jossa esiintyviä manipulointitekniikoita kosketin jo aiemmin kirjoituksissani I, II, III, IV, V, VI, VII ja VIII. Nämä tasovaatimukset ovat tunnusomaisia juuri kaikkein totalitaarisimmille ryhmittymille, ei ainoastaan uskonnollisille ryhmille. Vastaavia tai samankaltaisia tasovaatimuksia esiintyy tai on esiintynyt mm. jihadistien, Jehovan Todistajien, Mooniesien, Skientologien, neuvostokommunistien, Pohjois-Korean, kommunistisen Kiinan ja Natsien ideologioissa. Organisaation määrittelemät tasovaatimukset, ovat ne sitten minkälaisia tahansa, toimivat voimakkaina yksilön itsemääräämisoikeutta rajoittavina direktiiveinä. Luna Lindsey kirjassaan "Recovering Agency Lifting the Veil of Mormon Mind Control" kirjoittaa tasovaatimusten vaikuttavan seuraavasti:

• Synnyttää mahdottomat standardit, jotka vaikeutuvat jatkuvasti
• Vaimentaa minän
• Rakentaa perustan palkkio/rangaistus syklille
• Rakentaa perustan häpeälle/syyllisyydelle
• Rakentaa perustan kaksiteräisyydelle (double bind)
• Sallii syyllisyyden käännön (blame reversal)
• Tarjoaa oikeutuksen elitismille
• Voimistaa korkeampaa tarkoitusta
• Vetoaa ideaaleihin
• Vahvistaa
• Mustavalkoista ajattelua
• Olemassaolon sääntelyä
• Epäsuoria ohjeita
• Samaistumista ja esimerkkiä
• Rakentaa tunnistautumista ryhmään jaetun koettelmuksen kautta

Nuorten Voimaksi lehtinen ei ole ainoa kirkon julkaisu jossa tasovaatimuksia pidetään esillä. Tasovaatimukset ovat mormonikirkossa alati läsnä ja niitä korostetaan toistuvasti kirkon oppimateriaaleissa sekä johtajien puheissa. Ne ovat edellytyksenä myös temppelikelpoisuuden saavuttamiseksi, mikä itsessään on melko nurinkurista sillä Jeesuksen aikalaisessa juutalaisuudessa temppeli oli nimenomaa puhdistautumista varten ja temppelirituaalein uskottiin sovitettavan syntejä sekä korjattavan välit ihmisen ja Jumalan välillä. Asetettuja tasovaatimuksia siis valvotaan mm. temppelikelpoisuushaastatteluilla, mikä johtaa helposti syylistymis- ja häpeäkierteisiin sekä tuntemuksiin omasta riittämättömyydestä.

Tasovaatimukset on myös sidottu koviin rangaistuksiin ja epäonnistuminen tasovaatimusten mukaisessa elämässä voi johtaa, ja on usein johtanutkin, jäsenen erottamiseen yhteisöstä. Erottamisen uhka ja/tai uhkakuvat huonompaan asemaan joutumisesta kuolemanjälkeisessä elämässä tekevät tasovaatimuksista varsin tehokkaan mielenhallinta- ja aivopesumenetelmän. Mahdottomiksi asetetut tasovaatimukset saavat jäsenet alati tuntemaan itsensä riittämättömiksi ja ponnistelemaan kovemmin ja kovemmin saavuttaakseen kirkon johtajien kulloinkin asettamat tavoitteet. Lopputuloksena jäsenten mielet muovautuvat kyseenalaistamattomaan tottelevaisuuteen ja riittämättömyyden tunteen synnyttämä halu tavoitella täydellisyyttä johtaa lopulta vain entistä suurempaan riittämättömyyden tunteeseen ja monissa tapauksissa masennukseen.

Tasovaatimukset mormonikirkossa, samoin kuin monissa muissa vahingollisissa uskonyhteisöissä ja ideologioissa, ovat moninaisia ja ulottuvat fyysisistä ominaisuuksista, pukeutumisesta, käyttäytymisestä aina ajatuksien ja tunteiden kontrollointiin. Tasovaatimusten ulottaminen erityisesti ajatteluun ja tunteisiin, siis asioihin joita ei voi tietoisesti kontrolloida ja jotka ovat abosuuttisesti tavoittamattomissa, synnyttää poikkeuksetta edellä kuvatun häpeäkierteen ja riittämättömyyden tuntemuksia liikkeen piiriin ajautuneissa henkilöissä. Täydellisyydentavoittelu synnyttää joissain uhreissa patologista perfektionismia, joka taas altistaa masennuksen ohella myös monille muille psyykkisille oireille.

Korkeiden tasovaatimusten esittäminen ja niiden noudattamisen tarkkailu onkin siis yksi varmimmista vahingollisen yhteisön tunnusmerkeistä.