Quentinin malliesimerkki uskonnollisesta manipuloinnista

Jos et vielä lukenut uskonnollista manipulointia käsittelevää kirjoitussarjaani niin nyt voisi olla hyvä, sillä olen päättänyt tänään ruotia Lokakuun 2016 MAP-kirkon yleiskonferenssissa Quentin L. Cookin manipulointitekniikoilla kyllästetyn puheen.

Aloitetaan siis.

Rohkeita todistuksessa Jeesuksesta

Iankaikkinen elämä on suurin Jumalan lahjoista, ja se suodaan niille, jotka pitävät Jumalan käskyt ja kestävät loppuun asti.

Puheen ensimmäinen lause tarjoilee kuulijalleen oppia yli yksilön ja euforiaa, Jumalan tarjoaman lahjan ja iankaikkisen elämän muodossa. Samalla hän ehdollistaa Jumalan rakkauden sulkemalla lahjan saajien ulkopuolelle ne, jotka eivät pidä Jumalan käskyjä ja ovat heikkoja uskossaan, mikä toimii samalla olemassaolon häivyttämisenä.

Toisaalta iankaikkinen elämä taivaallisen Isämme luona kielletään niiltä, ”jotka eivät ole rohkeita todistuksessa Jeesuksesta”

Toisessa lauseessa hän vielä laajentaa olemassolon häivyttämistä lisäämällä joukkoon ne jotka eivät ole "rohkeita todistuksessaan." Tämä ilmaus toimii olemassaolon häivyttämisen ohella ladattuna kielenä, sillä se sisältää verhotun uhkauksen kaikkia niitä kohtaan, jotka eivät täytä kirkon tasovaatimuksia, julista uskostaan rohkeasti tai osallistu kirkon jäsenhankintaan. Lause myös tarjoaa niille, jotka kokevat olevansa rohkeita todistuksessaan, oikeutuksen syyllistää heikompia jäseniä.

Tämän jälkeen Quentin kertoo melko tyhjänpäiväisen tarinan isästään ja sähköpylväästä, johon hän ilmeisesti toivoo kuulijoiden samaistuvan ja jota hän käyttää vertauskuvana alustamaan seuraavaa:

Kompastuskivi on ”este uskolle tai ymmärrykselle” tai ”haitta edistymiselle”. Hengellinen kompastuminen on ”lankeamista syntiin tai kurittomuuteen”. Kompastuskivi voi olla mitä tahansa, mikä estää meitä saavuttamasta vanhurskaita tavoitteita.

Quentinin metafora kompastuskivestä aloittaa puheen pääpainona näyttäytyvän fobioiden istutuksen, jossa pahoiksi ja pelottaviksi määritellään kaikki asiat, jotka eivät edistä uskoa. Hän jatkaa:

Meillä ei ole varaa antaa kompastuskivien hämmentää tai häiritä todistustamme Isästä ja Pojasta. Me emme saa langeta siihen ansaan. Todistuksemme Heistä pitää pysyä puhtaana ja yksinkertaisena kuten isäni yksinkertainen sähköpylvään puolustus karjatilalla, jossa hän varttui.

Tämä on  riippuvuuden synnyttämistä kun hän vetoaa kuulijoihin kuinka todistuksen tulee olla puhdas ja yksikertainen, jotka termeinä sisältävät viittauksen lapsenkaltaisesta vittomuudesta ja jäsenen riippuvuussuhteesta kirkkoon sekä sen johtajiin.

Tämän jälkeen Quentin lähtee ampumaan alas pahaksi koettuja "kompastuskiviä," joita ovat ihmisfilosofiat, synnin kieltäminen ja keskittyminen johonkin tiettyyn opilliseen yksityiskohtaan muiden kustannuksella, jota hän kutsuu maalin yli ampumiseksi.

Ihmisfilosofioista puhuessaan Quentin ripotteli sekaan mm. seuraavat lauseet:

Mutta me tiedämme myös, että vastustajan parhaimpana pitämä strategia on johtaa ihmiset pois Jumalan luota ja saada heidät kompastumaan tähdentämällä Vapahtajan ja Hänen opetustensa sijaan ihmisfilosofioita.

Me tiedämme, että luopumus tapahtui osittain siksi, että ihmisfilosofiat korotettiin Kristuksen keskeistä perusoppia tärkeämmiksi.

Ilman uskonkäsityksiä ei ole tunnetta vastuullisuudesta Jumalaa kohtaan.

Kaikki kolme yllä lainaamaani lausetta rakentavat epäluuloja jäsenen mieleen kirkon ulkopuolisia aatteita kohtaan. Muistettaessa kuinka puheen alussa Quentin ehdollisti iankaikkisen elämän kuuliaisuudelle niin tämä on voimakas uhkaus, joka saa pahimmillaan jäsenet pelkäämään ulkopuolisia tietolähteitä ja toimii siten myös miljöö- ja informaatiokontrollina. Fobioiden istutuksen lomassa Quentin myös hyökkää kirkon johtajien perinteisellä tavalla lähtijöitä kohtaan.

Valitettavasti näin käy myös joidenkuiden kirkon jäsenten kohdalla, jotka joutuvat ymmälleen ja antavat ajalle ominaisten aatteiden vaikuttaa heihin – eivätkä monet niistä ole selvästikään vanhurskaita.

”Paljon seulontaa tapahtuu siitä syystä, että poiketaan vanhurskaasta elämästä eikä siitä tehdä parannusta. Muutamat luopuvat eivätkä pysy vahvana loppuun asti. Muutamat joutuvat luopioiden eksyttämiksi. Samoin muutamat loukkaantuvat, sillä jokaisella taloudenhoitokaudella on kyllä omat kompastuskivensä!”

Stereotyypittämällä lähtijät yksinkertaisesti vanhurskaudessaan epäonnistuneiksi, luopioiksi ja loukkaantuneiksi Quentin käyttää kaikille mormoneille tuttuja ajatuksenpysäytyskliseitä, joilla jäsenet on opetettu torjumaan monet kirkon kanssa ristiriitaiset ajatukset. Quentin, kuten ei kukaan muukaan kirkon johtaja, tule varmaan koskaan edes viittaamaan puheissaan sellaiseen mahdollisuuteen, että jollakulla voisi olla joku hyvin perusteltu syy lähteä kirkosta, joten vastaavia stereotyypityksiä tulemme kuulemaan varmasti tulevaisuudessakin.

Tämän jälkeen Quentin jatkaa syntien kieltämisestä totalistisella uudelleen määrittelyllä ja mystisellä manipuloinnilla.

Yksi meidän aikamme ainutlaatuisista ja ongelmallisista puolista on se, että monet ihmiset käyttäytyvät syntisesti mutta kieltäytyvät pitämästä käytöstään syntisenä. He eivät tunne katumusta eivätkä halua myöntää, että heidän käytöksensä on moraalisesti väärin. Jopa jotkut, jotka tunnustavat uskovansa Isään ja Poikaan, asettuvat erheellisesti sille kannalle, ettei rakastavan taivaallisen Isän pitäisi vaatia mitään seurauksia käytöksestä, joka on vastoin Hänen käskyjään.

Totalistisen uudelleen määrittelyn tästä kohdasta tekee se, että Quentin määrittelee ulkopuolisten ihmisten kokemuksen elämästä ja vierittää synnin heidän päällensä omasta viitekehyksestään. Hän myös määrittelee ulkopuoliset ihmisten moraalin puutteelliseksi, koska he kieltäytyvät hyväksymästä MAP-kirkon viitekehystä oman elämänsä tulkitsemiseen. Tämä sulautuu mormonikirkon mystiseen manipulointiin, jonka mukaan vain ja ainoastaan MAP-kirkolla on koko totuus ja koko muu maailma on väärässä samalla istuttaen hienovaraisesti me vastaan muut ajattelua jäsenten mieliin. Seuraavaksi Quentin lisää yhtälöön pyhää tiedettä:

Alma auttoi Koriantonia ymmärtämään, että ei ole ”epäoikeudenmukaista määrätä synnintekijä kurjuuden tilaan". Mutta hän huomautti, että Aadamista alkaen armollinen Jumala oli suonut ”aikaa parannuksentekoon”, koska ilman parannusta ”suuri pelastussuunnitelma olisi tehty tyhjäksi”. Alma myös totesi, että Jumalan suunnitelma on ”onnensuunnitelma”.

Quentin siis yrittää pukea epäloogisen jollain tavalla loogiseen asuun. Lisäksi hän samalla esittää uhkauksen synnintekijää odottavasta kohtalosta jos ei tee parannusta, mutta jättää kaiken tärkeään tiedon pois jolloin kuulija täyttää aukot mistä parannus on tehtävä. Kyseessä on siis epäsuora ohje tehdä parannusta jostain, mitä ei määritellä. Samaa pyhää tiedettä ja mystistä manipulointia hän jatkaa myös seuraavassa kappaleessa.

Alman opetukset ovat mitä valaisevimpia: ”Sillä katso, oikeudenmukaisuus esittää kaikki vaatimuksensa, ja myös armo vaatii itselleen kaiken, mikä on sen omaa; ja niin ainoastaan todella katuvat pelastuvat.” Todellisessa valossaan nähtyinä parannuksen loistavat siunaukset ja kuuliaisuus Vapahtajan opetuksille ovat tavattoman tärkeitä. Ei ole epäoikeudenmukaista puhua selkeästi, kuten Alma Koriantonille, syntisten valintojen ja parannuksenteon puutteen seurauksista. Usein on julistettu: ”Ennemmin tai myöhemmin jokaisen on istuttava seurausten juhla-aterialle.”

Lukemalla tekstiä ulkopuolisena siinä ei ole yksinkertaisesti päätä eikä häntää ja kehokin on pahasti kateissa vaikka sanat onkin puettu jollain tavalla loogiselta kuullostavaksi sarjaksi äännähdyksiä. Kyse on siis edelleen pyhästä tieteestä, joka ei kerro ulkopuoliselle oikeastaan mitään, mutta jonka kultissa sisällä oleva jäsen kokee jollain tavalla arvokkaana ohjeena.

Viimeiseksi kompastuskiveksi Quentin nimesi siis maalin yli katsomisen, josta hän aloittaa lainaamalla Mormoninin kirjasta:

Profeetta Jaakob puhui muinaisista juutalaisista uppiniskaisena kansana, joka halveksi selkeitä sanoja, tappoi profeetat ja etsi sellaista, mitä ei voinut ymmärtää. ”Ja nyt, sokeutensa tähden – mikä sokeus johtui siitä, että he katsoivat yli maalin – heidän täytyi langeta.”

Tämä maalin yli katsominen Quentinin puheessa heittää syyllisyyden viittaa niiden päälle, jotka keskittyvät johonkin yksittäiseen kirkon oppiin ja sen perusteella kyseenalaistaa kirkon johtajien auktoriteetin.

Evankeliumin viemistä äärimmäisyyksiin on se, että kohottaa jonkin evankeliumin periaatteen muiden yhtä tärkeiden periaatteiden yläpuolelle ja asettuu kannalle, joka ylittää kirkon johtajien opetukset tai on ristiriidassa niiden kanssa.

Kun me korostamme jotakin periaatetta tavalla, joka vähentää sitoutumistamme muihin yhtä tärkeisiin periaatteisiin, tai asetumme kannalle, joka on kirkon johtajien opetusten vastainen tai ylittää ne, niin me katsomme yli maalin.

Quentin näin muistuttaa kuulijoitaan pariin otteeseen kuinka kirkon oppi ajaa yli yksilön ja johtajat ovat aina oikeassa.

Lopuksi Quentin vielä kokoaa suuren osan käyttämistään manipulointitekniikoista yhteenvedossaan tiiviiseen nippuun.

Jos meidän on määrä olla rohkeita todistuksessamme Jeesuksesta [julkinen sitoutuminen], meidän täytyy välttää kompastuskiviä, jotka saavat ansaan monia muutoin kunniallisia ihmisiä ja estävät heidän edistymisensä.[fobioiden istutus] Päättäkäämme olla aina Hänen palveluksessaan.[Teot synnyttävät uskoa] Tietoa etsiessämme meidän pitää välttää ihmisfilosofioita, jotka heikentävät sitoutumistamme Vapahtajaan.[fobioiden istutus, miljöökontrolli] Meidän täytyy nähdä synti sen oikeassa valossa ja ottaa vastaan Vapahtajan sovitus tekemällä parannusta.[totalistinen uudelleen määrittely, pyhä tiede, mystinen manipulointi] Meidän pitää välttää maalin yli katsomista ja keskittyä Jeesukseen Kristukseen, Vapahtajaamme ja Lunastajaamme, ja noudattaa Hänen oppiaan.[epäsuorat ohjeet, oppi yli yksilön]

Kokonaisvaltaisesti Quentin L. Cookin puhe oli kyllästetty uskonnollisella manipuloinnilla.