Valikoivaa kerrontaa

Kuukauden kuuma peruna mormonipiireissä on entisen Euroopan aluejohtaja Hans Mattsonin julkinen keskustelunavaus The New York Times -lehdessä. Artikkelin mukaan Hans ajautui uskonkriisiin hänen yrittäessään löytää vastauksia jäseniä vaivanneisiin kysymyksiin MAP-kirkon historiaan liittyen. Etsiessään tietoa Internetistä Hans löysi paljon sellaista, joka ei vastannut niitä tietoja, joita kirkko jäsenilleen opettaa, vaan kirkon historia paljastui varsin toisenlaiseksi. Ruotsissa ilmeisesti useampikin oli ajautunut samankaltaisiin ongelmiin uskonsa kanssa kun kirkon ylin johto päätti lähettää paikalle kaksi kirkon historioitsijaa, Marlin K. Jensenin ja Richard E. Turleyn, vastailemaan jäsenten kysymyksiin 28 marraskuuta 2010 pidettyyn takkatulitilaisuuteen. Järjestetyn tilaisuuden puhtaaksi kirjoitettu versio löytyy Mormonthink -sivulta.

Tilaisuudessa kirkon historioitsijat yrittävät vastailla osallistujien esittämiin kysymyksiin parhaansa mukaan ja tässä muutamia huomioita. Jotakuta nuo vastaukset varmaankin tyydyttävät, mutta kriittistä tarkastelua ne eivät kuitenkaan kestä. Vastauksia leimaa runsassanainen selittely, ikäänkuin vastaajat yrittäisivät puhua kysyjät tainnoksiin siten, etteivät enää tiedä vastattiinko heidän kysymyksiinsä vai ei. Lisäksi vastaajat joutuvat määrittelemään käsitteitä uudelleen ja mm. Mormonin kirjan kääntämistä koskeviin kysymyksiin vastatessaan mielikuvat kääntämistyöstä, jossa sana kerrallaan käännetään alkuperäiskielistä tekstiä toiselle kielelle, muuttuukin ilmoituksen saamiseksi taikakivestä, joka on piilotettuna hattuun.

Polyandriaan liittyviä kysymyksia käsitellessä historioitsijat antavat yllättäen suoran vastauksen, kyllä Joseph Smith harjoitti polyandriaa (yhdellä naisella on monta miestä samanaikaisesti). Sen sijaan siihen, miksi Joseph Smith avioitui monien sellaisten naisten kanssa, jotka olivat jo naimisissa toisen miehen kanssa, on historioitsijoiden mukaan olemassa avioliittokohtaisia vastauksia, mutta tilaisuudessa ei historioitsijoiden mielestä ollut tarpeeksi aikaa niiden käsittelemiseen. Avoimeksi jäi siis tälläkin kerralla miksi ja millä perusteilla Joseph Smith avioitui toisten miesten vaimojen kanssa ja epäilen kovasti saadaanko tähän aihepiiriin liittyen koskaan kunnollisia vastauksia MAP-kirkolta.

Abrahamin kirjasta historioitsijat jatkavat tutuksi tulleella välttelevällä MAP-kirkon linjalla ettei kaikkia Joseph Smithin papuryksia ole enää olemassa. Historioitsijat näin pyrkivät siirtämään sivuun vaikeat kysymykset mm. Joseph Smithin hieroglyfikäännöksistä, jotka egyptologien mukaan ovat täysin väärin, sanoisinko "hatusta vedettyjä." Kirkolla itsellään ei ole virallista kantaa tähänkään asiaan.

Tapaan jolla kirkko kertoo jäsenilleen historiasta Marlin Jensen toteaa seuraavasti:

Rick and I are in charge of this for the Church, essentially, over at the Church history department. And this has changed a little bit in the course of the Church’s history. Where for a long time we were a persecuted minority in America and our hope was to present our best face to the world. And our history was often written in what was called apologetic style. We were defending the faith. And in doing that we were being selective. We were saying the best things about the Church. It was a very natural thing, I think, for us to do in those years. But in many ways, we’ve come of age in the Church. (s. 39)

Marlin Jensen siis myöntää, että kirkko on aikojen saatossa kertonut historiansa valikoiden ja parhain päin. Normaalit ihmiset ymmärtävät kuinka tämä metodi kertoa valikoitua totuutta on tiedon pimittämistä, manipulointia, epärehellisyyttä ja valehtelua (ks. economical with the truth), mutta mormonihistorioitsijoiden ja ilmeisesti myös monien mormonien käsitys näyttää poikkeavan muusta maailmasta kuten seuraavasta käy ilmi.

What I want you to know is I think there is some hint of this, there’s some feeling that somehow the leaders of the Church have manipulated the Church history for some benefit. And I want you to know that is not true. Nor is it true today. There’s never been an attempt to suppress the history of the Church or to tell the Church’s history in some untrue way to put it into an untrue light to gain some advantage, to gain converts, to gain popularity or acceptance. (s. 40)

Mormonin kirjaan liittyviin DNA kysymyksiä tilaisuudessa käsiteltiin myös. Niihin en itse puutu vaan jokainen voi käydä lukaisemassa mitä Simon Southertonilla, asiaan perehtyneellä perinnöllisyystutkijalla, on aiheesta sanottavaa omassa blogissaan.

Puhtaaksi kirjoitetusta takkatulitilaisuuden tekstistä käy hyvin ilmi kuinka MAP-kirkon auktoriteetit yrittävät valehdella ja kiemurrella kohdatessaan ongelmallisia kysymyksiä. Mormoninkirjan käännöstyöhön liittyvistä selityksistä käy mielestäni selväksi kuinka kirkon virkamiehet manipuloivat informaatiota ja tarvittaessa määrittelevät käsitteitä uudelleen pitääkseen tarinaa kasassa, mutta heti seuraavassa käänteessä yrittävät väittää, että mitään manipulointia ei olisi koskaan tapahtunutkaan vaikka juuri hetkeä aiemmin myönsivät etteivät ole aina kertoneet koko totuutta vaan valikoineet kerrottavat asiat sopivasti kirkolle myönteisellä tavalla. Kyseessä on mitä ilmeisimmin George Orwellin kirjasta 1984 tuttu kaksoisajattelu ("Doublethink"), jossa henkilö ylläpitää kahta toistensa kanssa täysin ristiriidassa olevaa uskomusta. Selvää kuitenkin on, että kenenkään ei pitäisi tehdä elämäänsä merkittävällä tavalla vaikuttavia päätöksiä pelkästään niillä pohjatiedoilla mitä MAP-kirkko ja sen aktiiviset jäsenet kirkosta avoimesti kertovat sillä silloin päätökset jäävät pahasti yskipuolisten ja tarkkaan valikoitujen yksityiskohtien varaan. Ei kovin moni osta taloakaan pelkästään sen perusteella miltä julkisivu näyttää kiinteistövälittäjän ilmoituksessa ja MAP-kirkolle keskiverto palkansaaja maksaa elämänsä aikana noin omakotitalon verran rahaa kymmenyksinä ja erinäisinä lahjoituksina mikäli on tunnollinen ja hyvä mormoni.