Väkivalta suljetussa yhteisössä

Turkkulaisessa sairaalassa vuosina 2009 ja 2013 paljastuneiden potilaiden kaltoinkohteluita käsiteltiin käräjäoikeudessa syyskuun alussa. Viikonloppuna psykiatrian professori Jyrki Korkeila kommentoi tapauksia Ylelle.

– Myös keskivertoihmisen toiminnassa voi ilmetä sadistisia piirteitä, jos olosuhteet ovat otolliset, sanoo professori Jyrki Korkeila.
Tällaisia olosuhteita voi hänen mukaansa syntyä esimerkiksi suljetuissa laitoksissa, kuten vankiloissa.
– Olosuhteet, joissa on jyrkkä valta-asema, provosoivat käyttäytymistä, joka ei ole asianomaisille luonteenomaista, Korkeila sanoo.

Lisäksi Korkeila mainitsee Philip Zimbardon vankilakokeen, joka jouduttiin keskeyttämään valta-asemaan nostettujen henkilöiden sadististen toimien vuoksi. Keskeistä Korkeilan mukaan sadistisen käyttäytymisen esiintymiselle on eristyneisyys ja jyrkkä valta-asema, joissa vallankäyttäjällä ei ole riittävää vastuuta toiminnastaan ulkopuolisille. Vaikka Korkeila nostaa esimerkeiksi suljetut laitokset niin mielestäni tämä koskettaa aivan yhtälailla myös muita suljettuja yhteisöjä, joista Uskontojen uhrien tuki ry:n piirissä on runsaasti kokemuksia.

Aini Linjakumpu kirjassaan Uskonnon Varjot, josta kirjoitin viime vuonna, luo katsauksen uskonyhteisöjen sisällä esiintyvään hengelliseen väkivaltaan. Suljetuissa yhteisöissä yksilöiden tai joukon valta-asema provosoi johtoasemassa olevien vahingollista käyttäytymistä. Väkivalta yhteisöissä kohdistuu usein toisinajattelijoihin tai ulkopuolisiin ja väkivallan uhka pitää jäsenet kokoajan varpaillaan.

Usein yhteisössä ulkopuolinen ja vieras nähdään uhkana, joka pitää ehdottomasti sulkea pois. Tästä esimerkkeinä voidaan pitää Jehovan Todistajien karttamiskäytäntöä tai vaikkapa uusnatsien muukalaisvihaa. Kun yhteisö jakaa maailman mustavalkoisesti meihin hyviin ja muihin pahoihin, syntyy tilanne, jossa väkivallalle luodaan oikeutus. Pahaksi koettuihin asioihin väkivallan käyttö nähdään jopa hyvänä asinana kuten Philadelphian katolinen arkkipiista Charles Chaput totesi.

Chaput: "Be like Mary. Punch the devil in the nose."

Ei siis ole ihme, että suljetuissa yhteisöissä, joissa mustavalkoinen ajattelu on voimissaan ja johdon kyseenalaistaminen on kielletty, esiintyy ongelmia. Jos mille tahansa väkivallalle luodaan suotuisat edellytykset, kuten esimerkiksi arkkipiispa Chaput lausunnollaan tekee, niin mielestäni on varsin selvää, että yhteisöissä väkivaltaa esiintyy.

Kuten Zimbardon vankilakoekin osoitti sadistisen väkivallan syttyminen ei tarvitse kovin suurta kipinää suotuisissa olosuhteissa. Useiden uskonnollisten ja poliittisten kulttien, jollaisia ovat olleet esim. Jim Jonesin kansan temppeli, David Koreshin Daavidin oksa, ISIS, natsiaate, stalinismi tai Pohjois-Korean Juche -aate, äärimmilleen kärjistetyt suljetut yhteisöt ja yhteiskunnat ovat johtaneet samoista syistä sadistiseen uhreiksi valikoituneiden ihmisten kohteluun. Korkeilakin totesi:"– Paha voi nousta ihmisistä, jotka ajattelevat itse, etteivät voisi koskaan toimia niin." Jos siis annat pahalle pikkusormen niin se vie sinut kokonaan ja erityisen vaarallisilla vesillä liikutaan kun paha on puettu hyväksi oman yhteisön sisäryhmän identiteetin tai homogeenisyyden suojelemiseksi.

Sulkeutuminen ja sisäänpäin kääntyminen, jollaisina näen esim. Rajat kiinni! -liikkeen tai FMAP-kirkon, vain kasvattaisi riskiä sadistisen väkivallan syttymiseen ulkopuolisia kohtaan. Sulkeutumisen seuraukset voivat olla siis hyvin vakavia ja ehkäpä tässä on myös osasyy sille miksi juuri pienissä eristyneissä uskonyhteisöissä ongelmat ovat kaikkein vakavimpia. Pienessä sulkeutuneessa yhteisössä ulkopuolisen maailman haasteet omalle ideologialle koetaan kaikkein uhkaavimpina, joten niitä vastaan täytyy taistella maksimaalisella intensiteetillä.