Jopa "onnellisina" aikoina nykyinen elämäntapamme usein epäonnistuu tyydyttämään meitä tai tuomaan meille rauhan.
Joskus tunnemme olomme tyhjäksi ja niimpä etsimme tyydytystä itsemme ulkopuolelta.
Aina on niitä, jotka johonkin hintaan ovat valmiita tarjoamaan meille nopean keino poistaa tätä sisäisen tyhjyyden tunnetta.
Ihmiskunta on niin keskittynyt "haluamiseen ja saamiseen", että näytämme kadottaneen näkyvistämme sen -
Keitä olemme ja miksi olemme täällä!Omat hälytyskelloni soivat jo heti luettuani lehden ensimmäiset lauseet. Teksti on manipuloivaa luoden mielikuvia maailmaa vaivaavasta levottomuudesta ja tyhjyydestä, jota ihmisen normaali elämä ei syystä tai toisesta pysty täyttämään. Teksti pyrkii siis synnyttämään lukijan mieleen tarpeen, johon nyt kädessäni olevassa lehdessä yritetään tarjota vastauksia ja jota lukijan mielessä ei ollut ennen kuin hän avaussanat lukee. Toteamalla ihmiskunnan kadottaneen jotain ja esittämällä kysymyksen: "Keitä me olemme ja miksi olemme täällä!" lehtipaljastaa, että kyse on jonkinlaisesta uskonnosta tai filosofisesta aatesuuntauksesta, joka markkinoi itseään muita parempana totuuden lähteenä.
Manipulatiivisen aloituksen jälkeen lehden seuraavilla sivuilla on esitetty johdattevia kysymyksiä vastauksineen aihepiirien painottuessa karman lakiin ja uudelleensyntymisoppiin. Kyseessä on siis uskonto, jossa uskotaan pitkälti budhalaisuudesta tuttuun uudelleensyntymiseen ja kuinka karma määrittelee sitä mitä milloinkin elämässä yksilölle sattuu ja tapahtuu. Itse lehdessä liikkeen uskonnollisuus kielletään toteamalla, ettei teosofia ole uskonto samalla uskotellen, että jokainen jäsen saa uskoa omalla tavallaan ja kuulua haluamiinsa uskontokuntiin. Liikkeen perusperiaatteiksi lehti kertoo seuraavat:
- Maailmankaikkeus ja kaikki, mitä siinä on, on yhtä keskinäisessä suhteessa olevaa, toisistaan riippuvaa kokonaisuutta.
- Kaikki atomista galakseihin perustuu samaan universaaliin elämää luovaan Todellisuuteen. Tämä Todellisuus paljastaa itsensä tarkoituksenmukaisissa, jaksollisissa ja järjestetyissä luonnon toiminnoissa.
Lehden luettuani käännyin Internetin puoleen lisätiedon löytämiseksi teosofisesta seurasta. Liikkeen perusti New Yorkissa Helena Blavatsky 1875 yhdessä Henry Steel Olcottin ja William Quan Judgen kanssa. Omien sanojensa mukaan ennen muuttoaan New Yorkiin Blavatsky matkusteli laajalti ja väitti käyneensä mm. Tiibetissä, jossa hän kehitti psyykkisiä voimiaan. Vuonna 1873 Blavatsky muutti New Yorkiin, jossa hän toimi spiritualistimeediona ja sai osakseen myös syytteitä ihmisten huijaamisesta. Vuonna 1877 hän julkaisi kirjan "Isis Unveiled", johon hän kokosi teosofisen liikkeen perusopit. Kirja itsessään on pitkälti kokoelma filosofisia käsityksiä, jotka on koottu lukuisista lähteistä ja näin luotu uusi uskonnollisfilosofinen aatesuuntaus yhdistelemällä monista eri uskomusperinteistä elementtejä. Vuonna 1879 Blavatsky muutti Olcottin kanssa Intiaan, jossa heidän teosofinen filosofiansa oli paikallisille hyvin tutun oloinen ja Intiaan teosofisen seuran osasto muotoutuikin liikkeen suurimmaksi.
- Me jokainen kuljemme omaa ainutlaatuista polkuamme jatkuvasti laajenevan tietoisuuden matkalla, päästäksemme paluumatkan olemuksen lähteeseen.
Liikkeen uskonnollista luonnetta alleviivaa mielestäni erityisen hyvin vuosien kun 1890 - 1911 aikana teosofisen seuran johtajat vakuuttuivat "lähettilään" saapumisesta. Vuonna 1911 potentiaaliseksi lähettilääksi tunnistettiinkin 11-vuotias Jiddu Krishnamurti, josta liikkeen Intian osasto ryhtyi koulimaan "maailmanopettajaa." Krishnamurtin valintaa ja kouluttamista liikeen johtajaksi ei kuitenkaan katsottu joka puolella positiivisena asiana ja se johtikin liikkeen sisäisiin valtataisteluihin ja hajaannukseen. Lopullisen kuoliniskun messiaaniselle maailmanopettajaprojektille antoi Krishnamurti itse vuonna 1927 irtisanoutumalla häntä varten perustetusta Itäisen tähden veljeskunnasta ja pari vuotta myöhemmin teosofisesta seurasta kokonaisuudessaan.
1920-luvun lopun myllerryksen jälkeen teosofinen seura ei ole kyennyt houkuttelemaan enää suuria massoja. Nykysellään teosofeja arivoidaan maailmassa olevan n. puolet siitä mitä sillä oli kukoistuksensa huipulla 1920-luvun alkupuolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti