Tänään MormonLeaks julkaisi jälleen MAP-kirkossa esiintyvään seksuaaliseen ahdisteluun liittyvän dokumentin. Dokumentti on vuodelta 2012 ja se on luottamuksellinen taulukko, joka on tehty kirkon asianajotoimiston Kirton McConkien käyttöön. Dokumentti on melko tyypillinen seurantataulukko, jossa on tapauksiin liittyviä yksityiskohtia ja päivämääriä. Merkittävän dokumentista tekee se, että se sisältää hyvin raskauttavia seksuaaliseen ahdisteluun ja hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia.
Mitä nyt julkaistun dokumentin perusteella sitten voidaan päätellä siitä mitä MAP-kirkko tekee kun se käsittelee seksuaaliseen ahdisteluun ja hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia?
Taulukon ensimmäisessä tapauksessa kerrotaan vaarnanjohtajasta, jota syytetään nuoren naisen sopimattomasta koskettelusta. Vaarnanjohtaja taulukon mukaan kieltää syytökset, joten taulukossa todetaan, että tapaus on seurannassa. Kirkko ei siis ryhtynyt toimiin mahdollisen hyväksikäytön selvittämiseksi ja tyytyy ainoastaan seuraamaan tilannetta.
Taulukossa kuvattu toinen tapaus kertoo lähetyssaarnaajasta, joka on seksuaalisesti käyttänyt hyväkseen 8-vuotiasta tyttöä. Kirkon kurinpitoistunto lähetyskentällä päätti tapauksesta ettei lähetyssaarnaaja rangaista ja päätti ainoastaan lähettää hänet kotiin. Kotivaarnan johtajakaan aio tehdä asialle mitään kotimaassa. Dokumentissa mainitaan, että kirkon paikallisjohtajat käyvät tilannetta läpi uhrin perheen kanssa. MAP-kirkko siis palautti lasta hyväksikäyttäneen kotiin eikä hänelle annettu mitään rangaistusta. Kirkko suojeli tekijää, ei paljastanut tapausta viranomaisille, eikä saattanut tekijää rikosoikeudelliseen vastuuseen millään tavalla!
Taulukon kolmas tapaus on jonkinlainen pahoinpitely, josta lähetyssaarnaajalle määrättiin 50 tuntia yhteiskuntapalvelua.
Neljännessä tapauksessa on jälleen kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lähetyssaarnaaja käytti hyväkseen kuusi vuotiasta lasta hyväillen tämän sukupuolielimiä vaatteiden läpi samalla kun hänen kumppaninsa oli opettamassa perheen isää kastetta varten. Samainen lähetyssaarnaaja oli tunnustanut myös varastaneensa lähetyskentältä varoja. Lähetyssaarnaaja lähetettiin kotiin kirkollisista syistä, eikä häntä käytännössä rangaistu mitenkään.
Taulukon viides tapaus kertoo BSA:n leirillä tapahtuneesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka on noussut nyt esiin. Lakiasiantoimisto arvioi, että tästä voi tulla jotain seuraamuksia ja negatiivista julkisuutta. Itse tekijä ei ole dokumentin mukaan kirkon jäsen. Kirkko kuitenkin seuraa tilannetta.
Listan kuudes tapaus liittyy kirkon aikoinaan järjestämään intiaanien uudelleensijoitusohjelmaan. Ohjelmaan adoptoitu intiaani väittää joutuneensa isäntäperheen isän ja pojan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Korvaukseksi uhri vaatii 8,3 miljoonan korvauksia kirkolta. Kirkko on tarjoutunut maksamaan terapiakuluja n. $10 000 USD, mutta uhri ei ilmeisesti ole tästä vaihtoehdosta kiinnostunut vaan kertoo keskustelevansa lakimiesten kanssa korvauskanteen nostamisesta.
Listan seitsemäs ja viimeinen tapaus kertoo lähetyssaarnaajasta, joka on tunnustanut harrastaneensa seksiä 15 vuotiaan tytön kanssa ennen lähetystyöhön lähtöään. Lähetyskenttä on ilmaissut haluttomuutensa lähettää lähetyssaarnaaja kotiin, koska tämän kotimaassa seksin harrastaminen alaikäisen kanssa voisi johtaa syytteisiin ja kotimaassa kirkon paikallisjohdolla olisi velvollisuus paljastaa tällaiset tekijät viranomaisille. Samainen lähetyssaarnaaja on myös tunnustanut kosketelleensa ja suudelleensa 15 vuotiasta tyttöä lähetyskentällä, jonka jälkeen taulukossa todetaan, että kotiinlähettämiselle ei taida olla vaihtoehtoja. Tässäkin tapauksessa lähetyskentän haluttomuus lähettää tekijää kotiin, jotta tämä ei joutuisi vastaamaan teoistaan, kertoo ikävällä tavalla kirkossa vallitsevasta kulttuurista, jossa tekijöitä suojellaan kirkon maineen suojelemiseksi.
Jos nyt julkivuodetussa dokumentissa olevat tapaukset pitävät paikkansa on se hyvin raskauttava dokumentti MAP-kirkon kannalta. MAP-kirkko väittää tekevänsä kaikkensa lasten hyväksikäytön estämiseksi, mutta valitettavasti toiminta ei vastaa sanoja. Sam Youngin kurinpitoikeudenkäynti ja nyt julkitullut dokumentti kertovat karulla tavalla kuinka MAP-kirkko on enemmän huolissaan maineestaan kuin syyllisten saattamisesta vastaamaan teoistaan. Dokumentti lähinnä herättää kysymyksiä siitä kuinka laajaa lasten seksuaalinen hyväksikäyttö MAP-kirkossa on ja kuinka paljon tapauksia jää piiloon? Onko MAP-kirkon kohdalla kyse tikittävästä aikapommista, katolisen kirkon skandaalia vastaavasta ongelmasta, joka vain pinnan alla odottaa purkautumistaan julkisuuden valokeilaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti