Lehtikatsaus

Liahona, mormonikirkon julkaisu jäsenilleen, ei taaskaan tuota pettymystä jos haluaa tutustua siihen kuinka MAP-kultti velvoittaa jäseniään jatkuvaan uusien jäsenten kalastelemiseen. Helmikuun 2013 pääkirjoitus, joka lehdessä kulkee nimellä "Ensimmäisen presidenttikunnan tervehdys", muistuttaa jäseniä jälleen käännytystyön tekemisen tärkeydestä, julistaen kuinka kaikki jäsenet, jopa lapset, ovat lähetyssaarnaajia. Katsotaampa siis hieman tarkemmin mistä jälleen onkaan kyse. Dieter F. Uchtdorf:n nimiin kirjoitettu artikkeli aloittaa näin:

Jeesuksen Kristuksen opetuslapsilla on aina ollut velvoite viedä Hänen evankeliumiaan maailmalle (ks. Mark. 16:15–16). Siitä huolimatta meidän on toisinaan vaikeaa avata suumme ja puhua uskostamme lähipiirissämme oleville. Vaikka joillakuilla kirkon jäsenillä on luontainen kyky puhua muille uskonnosta, toiset ovat vähän epäröiviä tai voivat tuntea vaivautuneisuutta, hämmennystä tai jopa pelkoa tehdä niin.

Näin ensimmäisessä lauseessa Dieter lataa lukijalle, siis kirkon jäsenille, velvollisuuden levittää kultin uskoa vetoamalla Raamatussa olevaan lähetyskäskyyn. Oletusarvona Dieterillä luonnollisesti on, että lukija on jäsen ja uskoo hänen auktoriteettiinsä, jolloin lukijassa syntyy velvollisuudentunne asiaa kohtaan. Synnytettyään velvollisuudentunteen ja mahdollisesti jopa pienen syyllisyydentunnon niissä, jotka eivät ehkä ole tätä velvollisuuttaan täyttäneet hän rupeaakin hienovaraisesti lajittelemaan ihmisiä karsinoihin sen mukaan miten ahkeria he ovat tämän suhteen olleet. "Vahvoilla" on "luontainen kyky" kun taas "heikkoilla" uskostaan puhuminen on "vaikeaa". Heikkojen ongelmiksi hän nostaa epäröinnin, vaivautuneisuuden, hämmennyksen tai pelon jotka kaikki ovat negatiivisia ominaisuuksia mormonissa. Teräväsilmäinen lukija huomaa kuinka Dieter jättää, ja arvatenkin varsin tarkoituksenukaisesti, mainitsematta sellaiset mahdolliset syyt jotka voisivat ilmaista, että kirkossa on myös kulttuurimormoneja, jotka eivät lainkaan usko kirkon oppeihin vaan ovat jäseniä vain sen takia, että kirkon yhteisöllisyydellä on heille jotain annettavaa.

Ensimmäisen kappaleen jaottelun ja pienen syyllistämisen jälkeen Dieter jatkaa manipulointia tarjoten samalla jäsenille vinkkejä muiden ihmisten houkuttelemiseksi kulttiin.

Kun olemme nuhteettomia ja elämme jatkuvasti tasovaatimustemme mukaan, ihmiset panevat sen merkille. Kun säteilemme iloa ja onnea, he panevat sen merkille sitäkin enemmän.

Mitähän Dieter tässä kohdin nyt tarkoittaa nuhteettomalla? Piti ihan käydä tarkistamassa alkuperäiskielisestä tekstistä mitä Dieter oikeasti tarkoittaa ja englanninkielisessä tekstissä tässä kohdin käytetään sanaa "integrity" joka viittaa suoraselkäisyyteen ja korkeaan moraaliin. Ei niinkään nuhteettomuuteen, jonka synonyymejä ovat mm. lahjomaton, neitseellinen, moitteeton, kunniallinen, puhdas, hurskas, siisti, säädyllinen, hyveellinen, siveellinen. No joka tapauksessa Dieter asettaa riman, jonka mukaan jäsenen tulisi elää jotta jäsenen ympärillä pyörivät ihmiset huomaisivat hänen "ilonsa ja onnensa". Kyseessä on kaksiteräinen miekka, joka on itseasiassa suunnattu kirkon jäsentä vastaan ja jolla pyritään hienovaraisesti syyllistämään jäsentä, joka ei herätä lähipiirissään kiinnostusta kirkkoa kohtaan: "Jos et ole hyvä mormoni ja elä meidän korkeiden standardiemme mukaan, et ole onnellinen eivätkä muutkaan ihmiset kiinnostu kirkosta."

Jokainen haluaa olla onnellinen. Kun me kirkon jäsenet säteilemme evankeliumin valoa, ihmiset voivat nähdä onnemme ja aistia Jumalan rakkauden täyttävän elämämme yli äyräiden. He haluavat tietää syyn. He haluavat ymmärtää salaisuutemme.

Samaa "vain MAP-kirkko tekee onnelliseksi" -teemaa hän jatkaa heti perään maalailemalla mielikuvia kuinka kirkon jäsenet olisivat onnellisempia kuin kirkon ulkopuoliset. Käytännössä hän  pyrkii upottamaan tämän ajatuksen jäseneen toiston avulla. Psykologien tutkimusten mukaan ihminen uskoo ajatuksen sitä helpommin mitä tutumpi se hänelle on ja toistamalla samaa ajatusta useamman kerran jopa yksittäinen ihminen pystyy muuttamaan ryhmän mielipiteen mieleisekseen. Vanha sanonta "kertaus on opintojen äiti" pitää siis paikkansa, mutta valitettavasti samalla tavalla ihmisen mieleen voidaan syöttää myös väärää tietoa.

Se johdattaa heidät esittämään sellaisia kysymyksiä kuin ”Miksi olet niin onnellinen?” tai ”Miksi sinulla on aina niin myönteinen asenne?” Vastaukset näihin kysymyksiin johtavat tietenkin oivallisesti keskusteluun Jeesuksen Kristuksen palautetusta evankeliumista.

Tämän jälkeen Dieter maalaa kuvaa siitä, kuinka kirkon jäsenet ovat "aina onnellisia ja myönteisiä" ja kuinka tämä onnellisuus ja myönteisyys on juuri kirkon tarjoaman teologian ansiota. Tämä on hyvin tyypillinen näkökanta jonka kultit pyrkivät jäseniinsä indoktrinoimaan: "Onni löytyy vain kultin sisältä". Muita onnellisudenlähteitä ei kultin opetusten mukaan ole ja ihmisen oma panos oman elämänsä tasapainon ja onnen löytämiseksi on myös laskettava kultin ansioksi.

Jos esimerkiksi joku kysyi hänen viikonlopustaan, hän saattoi sanoa: ”Tänä sunnuntaina kirkossamme meillä oli vaikuttava kokemus! Eräs 16-vuotias poika piti hienon puheen 200 seurakuntalaisemme edessä siitä, miten elää puhdasta elämää.” Tai: ”Kuulin 90-vuotiaasta naisesta, joka kutoi yli 500 peittoa ja antoi ne kirkkomme humanitaariseen ohjelmaan lähetettäväksi hädänalaisille kaikkialle maailmaan.”

Seuraavaksi Dieter kertoo "innoittavan tarinan" omasta vaimostaan, joka puhuu omista hengellisistä kokemuksistaan "avoimesti" arkipäivän kanssakäymisisessään ihmisten kanssa ja kuinka sijoittelemalla sopivasti "mielenkiintoiselta kuullostavia syöttejä" omaan puheeseen saadaan kuulija kysymään "oikeita kysymyksiä". Kyseessä on siis ohje miten manipuloidaan ihmisiä ja onnistutaan kääntämään keskustelu MAP-kulttiin sen sijaan, että rehellisesti kerrottaisiin kuinka tarkoituksena on houkutella heidät mukaan kulttiin. Ohje itsessään on jo moraaliton, koska se kehottaa ihmisiä piilottamaan todelliset motiivit eli pettämään ihmisiä.

Valitettavasti on hyvin helppoa olla töykeä. Liian usein käy niin, että me väittelemme, vähättelemme ja tuomitsemme. Kun me suutumme, olemme epäkohteliaita tai loukkaamme ihmisiä, he eivät todellakaan halua tietää meistä lisää. On mahdotonta tietää, kuinka moni ihminen on joko jättänyt kirkon tai ei ole koskaan liittynytkään siihen, koska joku sanoi jotakin, mikä loukkasi tai satutti heitä... 

... Eikö meillä lempeän Kristuksemme toiveikkaina opetuslapsina pitäisi olla ylevämpi, armeliaampi käyttäytymisnormi?..

Seuraavassa Dieter syyllistää jäseniä huonoista käytöstavoista ja stereotyypittää ne ihmiset, jotka ovat karistaneet kultin tomut tai eivät ole koskaan kulttiin liittyneetkään, vihaisiksi.  Samalla hän asettaa käyttäytymisstandardin, jonka mukaan jokaisen kunnon mormonin tulisi käyttäytyä riippumatta siitä kuinka huono päivä sattuisi olemaan, seurauksena onkin usein teennäinen kulttihymy kasvoilla vaikka kehon elekieli kertookin muunlaisista tunteista. Omien negatiivisten tunteiden patoamisesta ei varmaan yksikään psykologi ole samaa mieltä, ihminen on tunteva eläin ja tunteita on voitava vapaasti ilmaista.

Veljet ja sisaret, uskokaa. Herra voi suurentaa sanat, jotka puhutte, ja tehdä ne voimallisiksi. Jumala ei pyydä teitä käännyttämään vaan pikemminkin avaamaan suunne. Kääntymystehtävä ei ole teidän – se kuuluu sananne kuulevalle henkilölle ja Pyhälle Hengelle.

Loppua kohden Dieter kehottaakin jäseniä "avaamaan suunsa" ja saarnaamaan. Jos saarnaaminen ei tuottaisikaan tulosta niin vikahan ei ole suunsa avanneessa mormonissa vaan luonnollisesti ulkopuolisessa henkilössä, joka ei ymmärrä evankeliumin sanomaa. Myös tämä polarisointi meihin vähän parempiin ja muihin ymmärtämättömiin on hyvin luonnollista kulteille. Puutteet ja viat projisoidaan aina oman "täydellisen yhteisön" ulkopuolelle, kyseessä on siis hyvin narsistinen yhteisö.

Jokainen jäsen on lähetyssaarnaaja 

No tämä tuli jo aiemmin kaikille varmaan selväksi kuinka kaikkien jäsenten odotetaan osallistuvan uusien jäsenten houkutteluun.

Pääkirjoituksen marginaalista löytyy asiaan vielä mielenkiintoinen pätkä tekstiä...

Yksi tehokas tapa opettaa on rohkaista niitä, joita opetat, asettamaan ”tavoitteita, jotka voivat auttaa heitä elämään opettamasi periaatteen mukaisesti” (Opettaminen, kutsumuksista suurin, 2000, s. 166).

Tämä ohje opastaa käännytystyöhön osallistuvia pyytämään sitoutumuksia. Kyseessä on myyntityössä usein käytetty manipulointimenetelmä, jota kutsutaan "jalka ovenväliin" -taktiikaksi.

Voit kehottaa niitä, joita opetat, asettamaan rukoillen tavoitteen kertoa evankeliumista tässä kuussa yhdelle tai useammalle henkilölle.

Mikään ei vahvista ihmisen uskoa kultin oppiin paremmin kuin opin julistaminen muille. Ilmiötä kutsutaan englanniksi nimellä "insufficient justification" ja kyseessä on hyvin tunnettu kognitiiviseen dissonanssiin liittyvä ilmiö. Joutuessaan kertomaan asioita, joihin henkilö ei usko, ja jos valehtelemisesta saatava palkkio ei ole riittävä valehtelemisen oikeuttamiseksi, aivot joutuvat perustelemaan asian henkilölle itselleen ja lopulta henkilö päätyy uskomaan kertomansa valheet todeksi. Aiheesta on erinomainen video myös youtubessa.

Vanhemmat voivat keskustella tavoista, joilla pienemmät lapset voisivat auttaa. Voit myös auttaa perheenjäseniä keksimään yhdessä tai esittämään roolileikkinä keinoja ottaa evankeliumi esiin jokapäiväisissä keskusteluissa ja miettimään tulevia kirkon toimintoja, joihin he voisivat kutsua jonkun ystävän. 

Ehkäpä kaikkein kuvottavin osio koko pääkirjoituksesta marginaaleineen löytyy juuri tästä kirjoitetusta pätkästä. Ei pelkästään se, että lapset valjastetaan näin mukaan ja aivopestään kulttiin julistustyön kautta, mutta käännytystyön kohdistaminen lapsiin houkuttelemalla omien lasten ystäviä kirkkoon on pöyristyttävää ja täysin moraalitonta.

Oikeudenkäynti MAP-kirkkoa vastaan Kanadassa

Kanadalainen Francois Morrin on käynnistänyt oikeusprosessin MAP-kirkkoa vastaan kirkon oppien aiheutettua hänelle mielenterveysongelmia. Francois kertoo oikeusprosessin käynnistämiseen johtaneista tapahtumista kirjoituksessaan Postmormon -verkkosivun keskustelupalstalla.

Francois kertoo syntyneensä mormoniperheeseen Kanadassa ja kuinka hän koki lapsuutensa olleen onnellista aikaa. Kuitenkin yksitoistavuotiaana hän alkoi tuntea voimakasta syyllisyyttä siitä, ettei kyennyt pidättäytymään "pahaksi synniksi" kutsutusta masturboinnista. Voimakas syyllisyydentunto vain pahentui kun hän täytti kaksitoista ja hänen vanhempansa halusivat Francoisin käyvän temppelikelpoisuushaastattelussa. Häpeän raskauttamana hän ei uskaltanut kertoa "ongelmastaan" vanhemmilleen ja meni haastatteluun. Haastattelussa piispan toinen neuvonantaja kysyi masturboinnista ja tuntien itsensä täysin nöyryytetyksi, syylliseksi ja nolatuksi Francois ei uskaltanut tunnustaa vaan valehteli asiasta. Hastattelun jälkeen hänen syyllisyydentuntoaan ja häpeäänsä vain syvensi tietoisuus siitä kuinka hän oli valehdellut Jumalalle ja Jumalan maanpäällisille edustajille. Myöhemmin temppelissä tehdyt sijaiskastetoimitukset entisestään lisäsivät nuoren miehen henkistä taakkaa hänen uskoessaan etteivät hänen esivahenpansa voisi pelastua hänen kelvottomuutensa takia. Francoisin syyllisyyden tunto ja häpeä vain pahenivat vuosien varrella ja lopulta hän ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin jäädä pois kirkon toiminnasta, ei sen takia ettei olisi uskonut kirkkoon ja se oppeihin vaan sen takia ettei hän kyennyt enää käymään kirkossa tuntemansa syyllisyyden ja häpeän takia.

Kirkon aiheuttamat psykologiset ongelmat saivat Francoin lopulta vuosien jälkeen hakemaan ammattiapua ja nyt hänen käynnistämänsä oikeusprosessi kirkkoa vastaan on osa hänen kuntoutustaan. Francoisilla on kahden riippumattoman psykiatrin lausunnot, joissa selkeästi todetaan kuinka MAP-kirkon siveydenlaki, oppi kasteista kuolleiden puolesta, sekä temppelikelpoisuushaastattelu ovat aiheuttaneet Francoisin psykoseksuaaliset ongelmat. Asian oikeuskäsittely Kanadassa alkaa 12.6.2013. Toistaiseksi Francois ajaa asiaansa itse eli hänellä ei ole ammattilakimiestä apunaan.

Mormoninaisia muistutettiin taas asemastaan

Elaine S. Dalton, mormonikirkon nuorten naisten presidentti, muistutti 15.1.2013 pitämässään puheessa naisia asemastaan seuraavasti.

Young women you will be the ones who will provide the example of virtuous womanhood and motherhood. You will continue to be virtuous lovely praiseworthy and of good report. You will also be the ones to provide an example of family life in a time when families are under attack, being redefined and disintegrating. You will understand your roles and your responsibilities and thus will see no need to lobby for rights.

 Eipä Elainea ainakaan tämän puheen perusteella feministiksi voi syttää. Epäilen kuitenkin, että Elaine ei ole omaa puhettaan kirjoittanut. Sen verran kylmää vettä hän omaan niskaansa kippaa. Naisten paikka "perinteisiä perhearvoja" korkeassa arvossa pitävässä MAP-kirkossa on luonnollisesti kotona, synnyttämässä, hoitamassa lapsia ja siivoamassa. Tasa-arvoisten oikeuksien vaatiminen on Elainen pitämän puheen mukaan, huom. en tässä yhteydessä väitä Elainen itse olevan tätä mieltä, tarpeetonta.

Jos tarkastellaan lainaamaani kappaletta puheesta tarkemmin siitä paljastuu perinteiset manipulionnin keinot. Ensimmäisessä lauseessa: "Young women you will be the ones who will provide the example of virtuous womanhood and motherhood. " luvataan "ylevästi" kuinka nuorista naisista kasvaa hyveellisen naiseuden ja äitiyden esimerkkejä. Näin saadaan viritettyä uskonsisarten positiivista tunnetilaa myönteiseksi ja vastaanottavaisemmaksi puhujaa ja puheen todellista viestiä kohtaan. Toisessa lauseessa: " You will continue to be virtuous lovely praiseworthy and of good report."  hän jatkaa samojen positiivisten mielikuvien välittämän tunnelatauksen kasvattamista entisestään maalatessaan kohdeyleisöstä eli kirkon nuorista naisista kuvan hieman parempana ja erityisempänä joukkona. Tämä hienovarainen dualismi meidän "vähän parempien" ja muiden "vähän huonompien" ihmisten välillä on hyvin normaali manipulointikeino kaikenlaisessa viestinnässä kun halutaan taivuttaa ihmisiä omalle kannalle. Jokainen haluaa tuntea itsensä erikoiseksi ja tällaisilla hienovaraisilla keinoilla ihmisiä onkin helppo huijata jos he eivät osaa olla varuillaan.

Kolmannessa lauseessa: "You will also be the ones to provide an example of family life in a time when families are under attack, being redefined and disintegrating." panoksia kovennetaan loppuun lisätyllä pelottelulla kuinka perheet ovat jatkuvan hyökkäyksen ja hajoamisuhan alla. Pelottelu ja uhkakuvien maalailu on erityisen tyypillistä vaarallisille lahkoille ja kulteille ja tämä on vain yksi hienovarainen esimerkki kuinka pelottelua käytetään käytännössä ihmisten manipulointiin. Pelottelun tarkoituksena Elainen puheessa onkin vahvistaa kirkon otetta nuorista naisistaan antaen ymmärtää, että heihin indoktrinoidun nyky-yhteiskunnasta poikkeavan mormonielämäntavan on tarkoituskin olla ristiriidassa nyky-yhteiskunnan normien ja käytäntöjen kanssa, koska MAP-kirkon mielestä sen markkinoima elämäntapa on "ylevämpi, hyveellisempi ja puhtaampi" elämäntapa. Näin kirkon nuoriin naisiin indoktrinoidaan kuinka kaikki mormonielämäntavan ja ympäröivän yhteiskunnan väliset ristiriidat ja niiden synnyttämä stressi ovat kiinteä, erottamaton ja jopa välttämätön osa mormonielämää. Nuorista mormoninaisista kasvatetaan siis marttyyreja joiden odotusarvoksi muodostuu vuosia jatkuneen indokrinoinnin seurauksena jatkuva kärsimys, jota vaan pitää jaksaa vaikka kuika tuntuisi tukalalta. Asiasta ei toki voi suoraa korrelaatiota johtaa, mutta oletettavasti tämä on myös osatekijä, tilastojen paljastaessa kuinka Utahissa, jossa valtaväestön muodostavat mormonit, masennuslääkkeitä nappaillaan keskimäärin kaksinverroin muihin USA:n osavaltioihin nähden ja osa-valtion naisista masennuslääkkeitä popsii joka viides.

Kappaleen todellinen viesti: "Naisilla ei ole mitään syytä vaatia tasa-arvoisia oikeuksia kun he ymmärtävät oman roolinsa ja paikkansa." onkin sitten sitä tuttua patriarkaalisten uskontojen vuosituhansia pitkää perinnettä naisten oikeuksien polkemisesta. Tätä tasa-arvo -kysymystä sivusin myös yhdessä kappaleessa edellisessä blogikirjoituksessani MAP-kirkon itsestään omilla verkkosivuillaan esittämistään valheista. Naisten oikeuksia ajava liikehdintä ei muutenkaan ole ollut koskaan kovassa suosiossa MAP-kirkossa ja mm. Boyd K. Packer, kirkon korkea arvoinen apostoli, totesi 18.5.1993 pitämässään puheessa näin:

"The dangers I speak of come from the gay-lesbian movement, the feminist movement (both of which are relatively new), and the ever-present challenge from the so-called scholars or intellectuals."

Samaa tasa-arvon vastaista viestitystä löytyy MAP-kirkon arkistoista etenkin 1970-luvun lopulta, sekä vuodelta 1980 kun USA:ssa järjestettiin kansanäänestystä tasa-arvolakien saattamiseksi perustuslakiin ja kirkon tasa-arvolakin vastaisesta kampanjoinnista julkaistiin myös artikkeli Oxford Journalissa. MAP-kirkon ja feministien välit kärjistyivät aikoinaan äärimmillee kun MAP-kirkko erotti Sonia Johnsonin tämän kritisoitua kirkkoa voimaakkaasti naisten oikeuksiin liittyen. MAP-kirkossa kyllä rakastetaan naisia, kunhan he vain pysyvät hiljaa, kotona ja synnyttävä kirkkoon uusia lapsia.

MAP-kirkon valheet

Edellisessä kirjoituksessani puutuin siihen kuinka MAP-kirkko antaa omilla verkkosivuillaan ymmärtää olevansa kristillinen kirkko vaikka todellisuudessa näin ei ole. Tässä kirjoituksessa käyn lyhyesti läpi muutamia muita valheita joita MAP-kirkko itsestään omilla verkkosivuillaan kertoo.

Mitä ajattelette Jumalasta? 

Jumala on täydellinen, kaikkitietävä ja kaikkivaltias. Hän on maailmankaikkeuden valtias. Sen lisäksi Hän on laupias, hyvä ja vanhurskas. Hän on meidän taivaallinen Isämme. Meidät luotiin Hänen kuvakseen (1 Moos. 1:27). Hänen ruumiinsa muistuttaa ulkoisesti meidän ruumistamme, mutta se on kuitenkin kuolematon, täydellinen ja kirkastettu tavalla, jota ihminen ei pysty sanoin kuvailemaan. Koska me olemme Hänen lapsiaan, Hän tuntee meistä jokaisen ja rakastaa meitä. Hän on antanut suunnitelman, jonka tarkoituksena on auttaa Hänen lapsiaan löytämään tässä elämässä iloa ja sen jälkeen palata Hänen luokseen, voidaksemme elää jälleen Hänen tykönään.

Tämä kuvaus mormonien jumalkäsityksestä on harhaanjohtava. Kuten edellisessäkin kirjoituksessani kerroin niin mormonit uskovat polyteismiin eli jo itse kysymys, jonka mormonit itselleen sivullaan esittävät on harhaanjohtava. Oikeampaa olisi kysyä: "Mitä ajattelette jumalista?" tai vaikkapa "Millaisia jumalia te palvotte?" Vastaus jonka mormonit omaan harhaanjohtavaan kysymykseensä antavat puhuukin sitten vain yhdestä mormonismin jumalasta, jota he kutsuvat nimellä Elohim. Mormonien Elohim jumala on tämän planeetan ylijumala, jonka oikealla puolella seisoo hänen poikansa Jeesus Kristus, siis vähän pienempiarvoinen jumala. Näiden kahden jumalan lisäksi tarinassa seikkailee vielä Pyhä Henki kolmantena jumalana, mutta sillä poikkeuksella, ettei Pyhällä Hengellä ole fyysistä ruumista. Vastauksesta löytyy myös vain epäsuora viittaus mormonioppiin, jonka mukaan Elohimillä on lukuisia jumalvaimoja, jotka ovat synnyttäneet kaikki hänen "henkilapsensa" ja joista sitten on tullut ihmisiä tähän maailmaan. Mormoniopin jumalat asustelevat jossain Kolob nimisen tähden lähistöllä. Sen sijaan, että MAP-kirkko kertoisi suoraan ja rehellisesti omilla sivuillaan oppinsa jumalkäsityksistä, se antaa harhaanjohtavaa kuvaa ja syyllistyy valehteluun tässä asiassa.
Sivuosumana tässä vastauksessa MAP-kirkko mainitsee jumalan suunnitelman antaen tästäkin harhaanjohtavan kuvan siitä mitä mormonit tästäkin asiasta uskovat. Mormoniopin mukaan pelastussuunnitelma syntyi kun Elohim valitsi Jeesuksen esittelemän pelastussuunnitelman Luciferin esittelemän pelastussuunnitelman sijaan.

Kuka on kirjoittanut Mormonin Kirjan? 

Mormonin Kirja on toinen todistus sille, että Jeesus Kristus todella eli ja että Hän oli ja on Jumalan Poika. Se sisältää aikaisempien aikojen profeettojen kirjoituksia. Yksi heistä, Lehi, eli noin vuonna 600 ennen Kristusta Jerusalemissa. Jumala käski Lehiä viemään pienen ryhmän ihmisiä Amerikan mantereelle. Siellä heistä tuli suuri kansa.

Jumala kutsui heidän keskuudestaan profeettoja. Mormonin Kirja on kokoelma näitten profeettain kirjoituksia ja se on johtavassa asemassa näitten kirjoitusten joukossa. Se on saanut nimensä näitten varhaisten profeettain joukossa eläneen yhden profeetan mukaan.

He tiesivät taivaallisen Isän pelastussuunnitelmasta Hänen lapsilleen sekä Jeesuksen Kristuksen tehtävästä. He kertoivat, että Kristus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen Amerikassa eläneille, opetti heille evankeliumiaan ja perusti kirkkonsa heidän keskuuteensa. Kirja sisältää Jeesuksen Kristuksen opit ja todistaa Hänen sovitusuhristaan ja rakkaudestaan. Se tukee ja vahvistaa Raamattua.

Mormonin Kirja päättyy ihanaan lupaukseen, jonka mukaan jokainen, joka lukee ja vilpittömästi rukoilee, saa Pyhän Hengen kautta tietää, että se on totta. (Moroni 10:4)

Vastaus itsessään kertoo siitä mitä mormonit uskovat Mormonin Kirjan olevan, paino sanalla uskovat. Mistään ei ole löytynyt ensimmäistäkään arkeologista todistetta Amerikan mantereelta, että mitään kirjassa kuvatun kaltaisia tapahtumia tai kulttuureja olisi koskaan ollut olemassa. Kirjassa kuvataan mm. kuinka kirjan kansat tunsivat teräksen valmistuksen, kuinka he käyttivät hevosia tai kuinka heillä oli käytössään oma valuuttansa ja monia muita arkeologian kannalta täysin tuntemattomia asioita kirjan väitettyjen tapahtumien noin 600 eaa - 400 jaa. Kielitutkijat ovat tämän lisäksi myös onnistuneet jo tunnistamaan noin 75% Mormonin kirjan kirjoituksessa käytetyistä lähdeteoksista ja kuinka kirjan kirjoittajat ovat lainanneet tekstiä Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeisistä kirjoituksista ja aikalaisista raamatunpainoksista 1800-luvulla. Sen sijaan, että MAP-kirkko rehellisesti kertoisi kuinka millekään Mormonin kirjan tarinalle tai tapahtumalle ei löydy mitään tukea historiantutkimuksesta, se katsoo parhaaksi tässäkin asiassa jättää kertomatta asian kannalta varsin merkittäviä yksityiskohtia johtaakseen ihmisiä harhaan.

Mitä ajattelette Jeesuksesta Kristuksesta? 

Jeesus Kristus on Jumalan poika. Hän on taivaallisen Isän ainokainen Poika lihassa. Hän on Vapahtajamme. Kristuksen kautta taivaallinen Isä antaa kaikille mahdollisuuden tulla Hänen kaltaisikseen ja palata takaisin Hänen luoksensa asumaan. 

Me rakastamme Kristusta. Me kunnioitamme Kristusta. Hän on esikuvamme ja meidän Vapahtajamme. 

Jälleen kerran vastaus on epätäydellinen ja MAP-kirkko antaa harhaanjohtavan kuvan aiheesta. Tämän kysymyksen kohdalla MAP-kirkko jättää kertomatta kuinka he uskovat Jeesuksen ja isäjumala Elohimin olevan kaksi toisistaan erillistä jumalaa ja kuinka mormonit uskovat Jeesuksen olevan vanhan testamentin Jehova ja maailman luojan. MAP-kirkko jättää myös kertomatta kuinka se opettaa Luciferin olevan Jeesuksen veljen, joka karkotettiin isän silmien alta tämän kapinoitua Elohimin valittua Jeesuksen kynäilemän pelastussuunnitelman omansa sijaan.

Mistä kirkkonne terveys- ja ravinto-ohjeissa oikein on kyse?

Ruumiimme on kallisarvoinen lahja Jumalalta. Ruumiin ja mielen pitämiseksi terveenä ja voimakkaana Joseph Smith sai vuonna 1833 Jumalalta terveyttä koskevan käskyn, viisauden sanan. 

Siinä Jumala tähdentää hyvän ruumiin ja mielen terveyden tärkeitä periaatteita ja kieltää seuraavien aineiden käytön: 

• tupakka
  
• alkoholi
  
• kahvi ja tee
  
• huumeet

Jumala lupaa viisauden sanan noudattajille suuria fyysisiä ja hengellisiä siunauksia. Nykyisin myös tiede tukee näitä samoja periaatteita, jotka Jumala antoi Joseph Smithille melkein 200 vuotta sitten.

Annettu vastaus vastaa kirkon nykyopetuksia, mutta ei suinkaan ole totuuden mukainen. Joseph Smihtin kynäilemä viisauden sanana tunnettu "käsky" tuli aluperin ohjeena, jonka noudattaminen oli vapaaehtoista. Nykyisin viisauden sana on käsky ja sen pitäminen on edellytys temppelisuosituksen saamiselle. Seuraavassa otteita viisauden sanana tunnetusta tekstistä mormonien Opin ja Liittojen kirjan luvusta 89.

 1 Viisauden SANA Kirtlandissa kokoontuneen ylipappien neuvoston ja kirkon sekä Siionin pyhien hyväksi 

  2 lähetettäväksi tervehdyksenä, ei käskynä eikä pakkona vaan ilmoituksena ja viisauden sanana, joka osoittaa Jumalan järjestyksen ja tahdon kaikkien pyhien ajalliseksi pelastukseksi viimeisinä aikoina 

Tarkkasilmäinen lukija huomaa oitis, kuinka kyseessä on ohje, ei käsky eikä pakko, kuten se nykyään MAP-kirkossa ymmärretään.

5 että sikäli kuin joku juo viiniä tai väkijuomaa teidän keskuudessanne, katso, se ei ole hyvästä eikä soveliasta teidän Isänne silmissä, paitsi kun kokoonnutte yhteen antamaan uhriksi sakramenttinne hänen edessään.

Mormonit eivät nykyään juo viiniä tai väkijuomia edes sakramenttikokouksissaan vaan heidän ehtoollisensa on "vettä ja leipää".

9 Ja vielä, kuumat juomat eivät ole ruumista eivätkä vatsaa varten.

Nykymormonit siis kieltävät itseltään vain kahvin ja teen, mutta itsessään viisauden sana ei tee eroa näiden kahden juoman ja muiden kuumien juomien välillä. Kirkon johtajat aikoinaan saarnasivat myös muita kuumia juomia vastaan kuten esim. Georgo Q. Cannon 7.4.1868 pitämässään puheessa.

17 kuitenkin vehnä ihmiselle ja maissi härälle ja kaura hevoselle ja ruis linnuille ja sialle ja kaikille kotieläimille ja ohra kaikille hyötyeläimille ja mietoihin juomiin, kuten muukin vilja. 

Huvittavana yksityiskohtana pohjalta löytyy vielä tämä, jonka mukaan ohra ja muu vilja on tarkoitettu myös mietoihin juomiin. Asiayhteydessä lienee paikallaan kysyä kuka sen viljasta tehdyn oluen sitten juo jos ei ihminen itse? Jokainen lintujen talviruokintaa joskus harrastanut myös huomaa kuinka ruis on linnuille, mutta myös lintuja ruokkinut myös tietää sen etteivät linnut syö ruista.

Itsessään viisauden sana ei kiellä mitään vaan ohjeistaa mikä on "soveliasta". Nykytiede taas ei kaikilta osin tue näitä periaatteita muuten kuin tupakan ja huumeiden osalta. Kahvin ja teen kohtuukäytön terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja sama pätee viineihin. Väkiviinojen terveysvaikutukset nykypäivänä eivät enää ole niin selkeät kuin ennen ja niiden merkitys ruokamyrkytysten ehkäisyssä ennen ateriaa nautittuna onkin vähentynyt merkittävästi parantuneen hygienian ansiosta.
Tässäkin asiassa MAP-kirkko omilla sivuillan pyrkii antamaan väärää kuvaa itsestään ja opeistaan syyllistyen valehteluun.

Miksi naisilla ei ole pappeutta? 

Gordon B. Hinckley, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen presidentti, on sanonut: 

”Naisilla ei ole pappeutta, koska Herra on sen niin säätänyt. Tämä kuuluu Hänen suunnitelmaansa. Naisilla on kirkossa tärkeä asema. Miehillä on kirkon pappeus. Naisilla on heidän organisaationsa. Sen perusti Joseph Smith vuonna 1842 nimellä ”Naisten Apuyhdistys”, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli auttaa avuntarpeessa olevia. Se on tietääkseni suurin naisten järjestö maailmassa, jossa on yli kolme miljoonaa jäsentä. Heillä on heidän omat toimistonsa, oma johtokuntansa, oma jaostonsa. Se ulottuu kirkon pienimpiinkin seurakuntiin joka puolella maailmaa. 

Miehillä on todellakin pappeus. Vaimoni on minun kumppanini. Tässä kirkossa mies ei seiso naisen yläpuolella tai alapuolella, vaan molemmat kulkevat vierekkäin. He pyrkivät samaan tasa-arvoiseen tavoitteeseen.

MAP-kirkko yrittää tässä kohdin antaa kuvan, että miehet ja naiset olisivat kirkossa tasa-arvoisia. Tämä ei pidä paikkaansa. MAP-kirkon naisjärjestö on nykykirkossa täysin kirkon ylimmän johdon, kaikki miehiä, päättämän rahoituksen varassa. Naisille ei MAP-kirkossa koskaan anneta tehtäviä, joissa he johtaisivat tai opettaisivat miehiä. Naiset johtavat ja opettavat MAP-kirkossa ainoastaan naisia ja lapsia. Naisilla ei myöskään ole valtuuksia "siunata" edes omia perheenjäseniään. Epätasa-arvo näkyy myös mormonien polyteismissä siten, että kaikki jumalat, joilla on fyysinen ruumis ja joille mormonit ovat antaneet nimen, ovat miehiä. Naiset saivat oikeuden rukoilla sakramenttikokouksissakin vasta 1978.

Kirkon Historia Suomessa 

Kirkon tultua virallisesti tunnustetuksi sen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Mormonin kirjan kääntäminen suomen kielelle vuonna 1954 edisti suuresti tätä kasvua. Tätä nykyä kirkon jäsenmäärä on noin 4 500. Seurakuntia on 30 eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle.

MAP-kirkko valehtelee omalla sivullaan myös jäsenmäärästään ja kasvustaan. Väestörekisterin mukaan mormoneja on reilusti vähemmän vain reilut 3000 (Pääkaupunkiseudun Ateistit ry). Mormonien määrä suomessa ei myöskään ole viime vuosina kasvanut vaan vähentynyt. Syy väestöreksiterin ja mormonien oman kirjanpidon välillä löytyy siitä, että MAP-kirkko ei ole kovin halukas poistamaan kirkosta eronneita jäseniä rekisteristään ja näin se ei ainoastaan valehtele omaa jäsenmääräänsä vaan myös monien kohdalla rikkoo henkilörekisterilakia.

MAP-kirkon ja sen jäsenten valheet eivät toki rajoitu näihin esimerkkeihin ja saattaapa olla, että palaan aiheeseen vielä joskus myöhemmin.

Mormonismi ei ole kristillinen liike

MAP-kirkko ja sen jäsenet mielellään antavat ymmärtää, että mormonit olisivat kristittyjä. MAP-kirkko jopa omilla sivuillaan esittää väitteen, että heidän liikkeensä olisi kristillisempi kuin mikään muu liike.

Oletteko te kristittyjä? 

Gordon B. Hinckley, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentti, on sanonut:

”Me olemme kristittyjä sanan todellisimmassa merkityksessä, ja se tunnustetaan yhä laajemmin. Oli aika, jolloin ihmiset kaikkialla sanoivat, että me emme ole kristittyjä. He ovat kuitenkin huomanneet, että me pyrimme seuraamaan Kristusta ja että meillä on hyvin elävä ja dynaaminen uskonto, joka perustuu Jeesuksen Kristuksen opetuksille.

On itsestään selvää, että me tunnustamme Jeesuksen Kristuksen Johtajaksemme, Kuninkaaksemme ja Vapahtajaksemme. Hän on johtava persoona ihmiskunnan historiassa, ainoa täydellinen ihminen, joka on koskaan tämän maan päällä elänyt, elävän Jumalan elävä Poika. Hän on meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme, jonka sovitusuhrin kautta meidän on mahdollista saada iankaikkinen elämä.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet rukoilevat Jumalaa ja kunnioittavat Häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Hän on meidän uskomme keskipiste ja kirkkomme pää. Mormonin Kirja on toinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta, ja se todistaa Hänen jumaluudestaan, Hänen elämästään ja Hänen sovitusuhristaan.”

Tarkkasilmäinen lukija ja edes jonkinverran MAP-kirkon oppeihin perehtynyt henkilö pystyy helposti tunnistamaan kuinka tästä mormonikirkon entisen presidentin ja profeetan lausunnosta on jätetty pois varsin merkittäviä yksityiskohtia mormoniuskoon liittyen, jotta kirkon oppi on saatu kuullostamaan mahdollisimman kristilliseltä. Gordon B. Hinckley siis valehteli jopa mormonistandardien mukaan sillä mormonien pyhäkouluoppikirjojen mukaan myös puolitotuuksien sanominen on valehtelua, eikä yleensäkään näin tahallisesti harhaanjohtavaa tietoa välittäviä ihmisiä noin muutenkaan pidetä kovin rehellisinä ihmisinä.

Gordon B. Hinckley jätti vastauksesta pois maininnan kuinka MAP-kirkko on polyteistinen. Yksi kristinuskon keskeisimmistä opeista on monoteismi, yksijumalaisuus. Mormonit eivät avoimesti kerro olevansa polyteistejä. Mormonikirkon oppien mukaan Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki ovat kolme erillistä jumalhahmoa, eivät siis yksi Jumala, jolla on kolme persoonaa, kuten Kristinuskossa. Mormoniteologian ja -temppeliopetusten mukaan Jeesus/Jehova on luonut maan Mikaelin kanssa ja näin ollen myös Mikael voidaan lukea jonkinlaiseksi jumalaksi, josta samaisen temppeliopetuksen mukaan taiottiin Adam, ihmisistä ensimmäinen. Tämän lisäksi oppi sisältää varsin epäkristillisen uskomuksen ikuisesta kehittymisestä, jonka mukaan jokaisesta ihmisestä voi kehittyä jumala. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että tässä maailmankaikkeudessa tai jossain mahdollisissa rinnakkaisissa maailmankaikkeuksissa vaikuttaa lukemattomia jumalia jotka ovat aikoinaan olleet ihmisen kaltaisia. Kristinuskossa tällaiset uskomukset ovat varsin vieraita ja suoranaista harhaoppia, joten mormonien väite heidän kristillisyydestään tuskin saa laajempaa tunnustusta vaikka Gordon B. Hinckley niin ehkä valehdellessaan toivoikin.

MAP-kirkko löytää kyllä valheillaan uhreja pitkälti siitä syystä, että kovin moni ihminen ei kykene tai halua tutkia kunnolla asioita ennen sitoumustaan kulttiin vaan ihmiset menevät tunteidensa mukana. Mormonien eisegetiikka ja retoriikka ikuisista perheistä vetoaa tunteisiin, mutta ei kestä tarkempaa tutkimista. Jo pintapuolinen analyysi siitä mitä mm. Raamattu sanoo näistä keskeisistä uskonasioista paljastaa kuinka MAP-kirkossa eisegetiikka on korvannut eksegetiikan täysin. Monien jumalten pitokin Raamatussa kielletään varsin selkeäsanaisesti toisessa käskyssä: "Sinulla ei saa olla muita jumalia". Sinänsä kyseinen Raamatun kohta ei kiellä explisiittisesti useiden jumalten olemassaoloa, mutta mormoniteologian mukaan kyseinen käsky tuli Jehovalta ja näin palvoessaan "Elohim" -jumalaansa mormonit rikkovat tätäkin käskyä aktiivisesti. Lopullinen niitti mormoniteologian ja Raamatun yhteensopivuudesta naulataankin VT:n Jesajan kirjan luvussa 45

5 Minä olen Herra, eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa. Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne, 6 jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskemille asti, että paitsi minua ei ole yhtäkään: minä olen Herra, eikä toista ole, 7 minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän.

Kovin paljon selväsanaisemmin asiaa ei kai voisi ilmaista, jumalia ei tämän Raamatun kohdan mukaan ole enempää kuin yksi. Raamattua MAP-kirkossa kampitetaankin kahdeksannella uskonkappaleella:

8. Me uskomme, että Raamattu on Jumalan sanaa, sikäli kuin se on oikein käännetty; me uskomme myös, että Mormonin kirja on Jumalan sanaa.

Tätä uskonkappaletta lukiessa tulee mieleen pari kysymystä: Mistä kielestä ja mille kielelle käännetty? Entäpä kun MAP-kirkossa uskotaan, että heillä on elävä profeetta, jolla on suora yhteys jumaliin, niin miksi kirkon profeetat evät ole "kääntäneet" Raamattua uudelleen "oikein" ja "oikeaksi" jos siinä on kerran jotain vikaa? Miksi kirkon profeetat eivät ole aktiivisesti pyrkineet osoittamaan Raamatun teksteistä niitä kohtia, jotka ovat "väärin käännettyjä", jottei ihmiskunta eläisi harhassa?

MAP-kirkko ja sen jäsenet siis mielellään pyrkivät antamaan itsestään kuvaa kristillisenä kirkkona ja kristittyinä, mutta väite on siis valhe. Kyllähän sitä ihminen mielikuvituksessan keksii jos ja vaikka kuinka mielikuvituksellisia tapoa tulkita pyhiä tekstejään löytääkseen niistä omille uskomuksilleen tukea, mutta tekstin alkuperäinen sisältö ja agenda jäävät tällöin täysin huomiotta. Ripaus rehellisyyttä ja eksegetiikkaa eisegetiikan sijaan eivät olisi perusmormoneillekaan pahitteeksi.

Uuden Testamentin Evankeliumien Jeesukset

Luettaessa Raamatun Uutta Testamenttia ilman uskonnollisia olettamuksia, pohtien milloin, millaisissa tilanteissa ja millaiset ihmiset omana aikanaan ovat tekstit kirjoittaneet, pystytään teksteistä muodostamaan jonkinlainen kuva siitä millaisena kukin kirjoittaja on Jeesuksen ymmärtänyt. Millaisen kuvan Jeesuksesta kukin kirjoittaja pyrkii antamaan kertoo merkittäviä yksityiskohtia kirjoittajan ja kulloisenkin seurakunnan käsityksistä.

Evankeliumeista ensimmäisenkä kirjoitetussa Markuksen Evankeliumissa Jeesuksen olemuksesta todetaan seuraavaa:

Mark 8:27 Jeesus ja hänen opetuslapsensa lähtivät Filippoksen Kesarean ympärillä oleviin kyliin. Matkalla hän kysyi opetuslapsilta: "Kuka minä ihmisten mielestä olen?" 28 He vastasivat: "Toisten mielestä sinä olet Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, toisten mielestä joku profeetoista." 29 "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" Pietari vastasi hänelle: "Sinä olet Messias." 30 Jeesus varoitti heitä ankarasti kertomasta hänestä kenellekään.

Markuksen Evankeliumin mukaan Jeesus ei missään vaiheessa esitä väitteitä omasta jumaluudestaan, eivätkä siinä ihmiset tai opetuslapsetkaan pidä häntä Jumalana vaan messiaana. Messias aikalaiselle juutalaiselle on tarkoittanut kuningasta, joka tulee ja ajaa Roomalaiset pois perustaen Israelin oman kuningaskunnan. Useissa kohdissa Markuksen evankeliumia Jeesusta kutsutaan "ihmisen pojaksi". Monet nykykristityt vallalla olevan oikeaoppisen kristillisen uskontunnustuksen mukaan uskovat, että Jeesus oli samaan aikaan Jumala ja ihminen ja näin ollen "ihmisen poika" viittaisi ihmiseksi tulleeseen Jumalaan Jeesukseen, mutta aina ei suinkaan ollut näin.

Mark 2:23 Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa, ja hänen opetuslapsensa alkoivat kulkiessaan katkoa tähkäpäitä. 24 Silloin fariseukset sanoivat hänelle: "Katso nyt! Miksi opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä?" 25 Mutta Jeesus vastasi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä eikä heillä ollut ruokaa? 26 Hän meni, Abjatarin ollessa ylipappina, Jumalan huoneeseen ja otti uhrileivät, söi ja antoi miehilleenkin, vaikka niiden syöminen on sallittua ainoastaan papeille." 27 Ja Jeesus sanoi heille: "Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. 28 Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra."

Ylläolevasta lainauksesta pystytään hyvin päättelemään kuinka Jeesus ulottaa käsitteen "ihmisen poika" kaikkiin eikä vain itseensä. Käsitteestä "Ihmisen poika" ei voida siis tehdä minkäänlaisia päätelmiä Jeesuksen jumaluudesta ja Markuksen Evankeliumi näyttääkin julistavan Jeesusta profeettana, pyhänä miehenä, messiaana ja apokalyptisten aikojen syntien sovittajana. Jumalaksi Markuksen Evankeliumissa Jeesusta ei kutsuta.

Sama toistuu Matteuksen Evankeliumissa, mikä onkin varsin luonnollista kun otetaan huomioon kuinka Matteuksen Evankeliumin kirjoittaja on käyttänyt Markuksen Evankeliumia lähdetekstinään lisäillen sekä muokanten sitä omia tarkoitusperiään varten. Matteuksen Evankeliumissa Jeesuksesta pyritään luomaan kuvaa suurena profeettana, eräänlaisena uutena Mooseksena. Matteuksen Evankeliumin Jeesus onkin tullut vahvistamaan lakia.

Matt 5:17 "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. 18 Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. 19 Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. 20 Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.

Kirjoittaja on siis halunnut painottaa omalle seurakunnalleen hieman erilaista teologiaa kuin Markuksen Evankeliumissa, vaikka onkin seurannut omassa tekstissään pitkälti Markuksen Evankeliumista tuttua runkoa.

Luukkaan Evankeliumin kirjoittaja on myös käyttänyt Markuksen Evankeliumia lähteenään, mutta hänen teologiansa on hieman erilainen. Luukkaan Evankeliumia lukiessa on lukijan syytä myös pitää mielessään kuinka sama kirjoittaja on kirjoittanut myös Apostolien teot ja Luukasta luettaessa on kyseessä oikeammin kaksiosaa kattava teos kyseisen seurakunnan opeista. Luukkaan Evankeliumissa Jeesus esitetään täydellenä juutalaisena, joka tulee lakia noudattavasta perheestä ja joka itse noudatti lakia pilkulleen. Luukkaan Evankeliumin Jeesus on marttyyriprofeetta, mutta Luukkaan Evankeliumissa Jeesusta ei nähdä syntien sovittajana eikä jumalana. Luukkaan Evankeliumi onkin ilmeisesti kirjoitettu hyvin homogeeniselle juutalaisseurakunnalle, joka pitää arvossaan juutalaisia perinteitä ja uskomuksia, ja myöhemmin Apostolien teoissa seurakunnalle rakennetaan oikeutusta kuinka Evankeliumia saaranataan pakanoille, koska juutalaiset eivät ota sitä vastaan vaan ajavat jokaisessa kaupungissa saarnaamaan tulleen ulos synagogasta.

Markuksen, Matteuksen ja Luukkaan Evankeliumeissa annetaan hyvin toisistaan poikkeavat kuvat Jeesuksesta vaikka ne kaikki käyttävät Markuksen Evankeliumia lähteenään. Näistä kolmesta Evankeliumista täysin poikkeava teksi onkin sitten Johanneksen Evankeliumi. Itsessään Johanneksen Evankeliumi on ladattu korkealentoisella mystiikalla ja dualismilla. Heti alusta alkaen lukijalle tehdään selväksi, että Jumala on ikuinen ja Jumala on Jesus, uhri joka tulee sovittamaan maailman synnit.

Joh 1:15 Johannes todisti hänestä ja huusi: "Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua." 16 Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet,  armoa armon lisäksi. 17 Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. 18 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet.

Johanneksen Evankeliumin Jeesus on myös puhuu paljon ja mystisesti, sekä väistelee kysymyksiä vaihtamalla puheenaihetta.

Joh 3:1 Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. 2 Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: "Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan." 3 Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa." 

Johanneksen Evankeliumin Jeesus myös julistaa itsensä Jumalaksi.

Joh 8:57 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!" 58 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi -- minä olin." 59 Silloin he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä, mutta Jeesus poistui heidän näkyvistään ja lähti temppelistä.

Jakeen Joh 8:58 ilmaus "minä olin" voidaan tulkita siten, että Jeesus julistaa itsensä Jumalaksi. Tulkintaa puoltaa myös jae 59, josta käy ilmi kuinka Jeesus aiotaan kivittää, joka tuolloin oli yleinen rangaistus jumalanpilkasta.

Uuden Testamentin neljästä Evankeliumista voidaan siis tunnistaa neljä erilaista Jeesusta. Syyt, miksi eri evankeliumien Jeesukset ovat niin merkittävästi toisistaan poikkeavia, ovat myös selvät: Evankeliumit on kirjoitettu eri seurakunnille, joilla on ollut toisistaan merkittävästi poikkeavat teologiat ja ennen kaikkea kristologiat. Jos analyysin ulottaa vielä Uuden Testamentin kaanonin ulkopuolelle jätettyihin Tuomaan Evankeliumiin, sekä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeista koostettuun Q-lähteeseen löytyy alkuseurakuntien Jeesuksia vielä pari lisää.

Alkuseurakuntien erilaisia oppeja ja jumalkäsityksiä löytyy myös muista Uuden Testamentin kirjoista kun vain muistaa lukea tekstejä kriittisesti miettien miksi kulloisenkin tekstin kirjoittaja on tekstiään kirjoittanut ja mitkä ovat olleet kirjoittajan motiivit. Monista UT:n kaanoniin otetuista kirjeistä voidaan päätellä kuinka eri seurakunnissa on ollut erilaisia käsityksiä ja uskomuksia joita kirkon johdon on ollut tarvetta kirjeillään oikoa. Päätöstä oikeasta kristillisestä opista Jeesuksen olemuksesta ryhdyttiin muotoilemaan vasta vuonna 325 kun Nikean kirkolliskokouksessa ryhdyttiin muotoilemaan yhtenäistä uskontunnustusta ja lopullisesti Jeesuksen jumaluus päätettiin äänestyksellä.

(Innoitus tämän tekstin kirjoittamiseen syntyi kun olin katsonut useamman osan Yalen yliopiston youtube kanavalta löytyvästä Uuden Testamentin historiaa käsittelevästä luentosarjasta.)

Tunnelmanlatistusta a'la Huovinen

Pääkaupungin uudenvuoden kemut olivat lähestymässä kliimaksiaan kun Senaatintorin uudenvuodenjuhlissa päästettiin lavalle Helsingin piispa emeritus Eero Huovinen. Juhlan tunnelmaa entisestään kohottavan ja ihmisten mielialaa nostattavan juhlapuheen sijaan Huovinen oli valinnut agendakseen sen minkä uskonnot tekevät kaikkein tehokkaimmin, ihmisten syyllistämisen ja kollektiivisen häpeän herättelyn. Puheen viestin yleisölle Huovinen teki selväksi heti alussa:

Monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin missään muualla. Ja silti keskellämme elää lähimmäisiä, joiden elämä on liian ankaraa ja liian niukkaa. Tässä meillä on parannuksen tekemisen paikka.

Varmasti monen muukin TV:stä tilaisuutta seuranneen leuka loksahti auki kun Huovinen päästettiin irti murentamaan suomalaisten itsetuntoa.

Vuoden vaihtuessa on tapana pyytää Jumalan johdatusta. Hyvä tulevaisuus on perimmältään Jumalan ja hänen armonsa varassa. Ihminen joka panee toivonsa Jumalaan, on turvallisissa käsissä silloinkin, kun elämässä on vaikeaa.

Uusi vuosi on siis hyvä aloittaa siten, että pyydämme kaikkivaltiaan ja armollisen Jumalan siunausta maallemme ja kansallemme.

Uskonnolliselle johtajalle on valtansa pitämiseksi myös tärkeää pyrkiä riistämään uhreiltaan se minkä he ovat itse oman elämänsä eteen tehneet ja näin varastetaan viimeisetkin itsetunnon rippeet. Kaikki kunnia ja kontrolli vaan sille näkkymättömälle sedälle joka tuijottelee pilvenreunan takaa, mitäänhän tuo setä ei tosin ole tämänkään maan eteen tehnyt vaan kyllä tämänkin maan ovat raapineet edelliset sukupolvet omasta selkänahastaan. Jumalat eivät tarjoa sosiaaliturvaa köyhille eivätkä ylläpidä koulujärjestelmää, joka takaa kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua haluamiinsa ammatteihin vaan kaiken tämän kustantavat kansalaiset maksamillaan veroilla ja hyväntekeväisyyteen lahjoittamillaan varoilla. Huovinen edustamansa organisaation ohella onkin arkkitehtina häärimässä jo käsitteeksi muodostuneessa huonossa suomalaisessa itsetunnossa. Ehkäpä Suomen Ev.Lut kirkollakin olisi hieman peiliinkatsomisen paikka. Nykymaailmassa, jossa kansakunnan olisi pidettävä puolensa globaalia rahataloutta vastaan, ei tarvita yhteiskunnan itsetuntoa ja alemmuuskompleksia entisestään syvemmälle itsesääliin ruoskivia arkkitehteja.

Ainoa mikä olisi latistanut tunnelmaa Senaatintorin uudenvuoden vastaanottojuhlissa tehokkaammin olisi ehkäpä ollut fundisuskovaisten pommi-isku. Huovisen puheen jälkeen tunnelma juhlassa lässähti pahemman kerran ja hänen jälkeensä lavalle astellut Mike Monroe joutuikin sijaiskärsijäksi kun yleisö keräili vielä pitkään Huovisen karkoittamaa itsetuntoa ja juhlamieltä. Eipä olisi enää paljon huonompaa ajankohtaa ja paikkaa Huovinen omalle agendalleen valita. Jos tarkoitus oli herätellä ihmisiä huolehtimaan toisistaan paremmin senkin olisi varmasti joku muu pystynyt tekemään paljon paremmin vieläpä tappamatta juhlatunnelmaa. Saarnamies on saarnamies, jos on koko uransa tehnyt töitä ihmisten syyllisyyden- ja häpeäntunnon herättämiseksi niin olisi ehkä hyvä pysyä poissa ja jättää karnevaalipuheet niille jotka osaavat puhua juhlakansalle.