Tunnelmanlatistusta a'la Huovinen

Pääkaupungin uudenvuoden kemut olivat lähestymässä kliimaksiaan kun Senaatintorin uudenvuodenjuhlissa päästettiin lavalle Helsingin piispa emeritus Eero Huovinen. Juhlan tunnelmaa entisestään kohottavan ja ihmisten mielialaa nostattavan juhlapuheen sijaan Huovinen oli valinnut agendakseen sen minkä uskonnot tekevät kaikkein tehokkaimmin, ihmisten syyllistämisen ja kollektiivisen häpeän herättelyn. Puheen viestin yleisölle Huovinen teki selväksi heti alussa:

Monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin missään muualla. Ja silti keskellämme elää lähimmäisiä, joiden elämä on liian ankaraa ja liian niukkaa. Tässä meillä on parannuksen tekemisen paikka.

Varmasti monen muukin TV:stä tilaisuutta seuranneen leuka loksahti auki kun Huovinen päästettiin irti murentamaan suomalaisten itsetuntoa.

Vuoden vaihtuessa on tapana pyytää Jumalan johdatusta. Hyvä tulevaisuus on perimmältään Jumalan ja hänen armonsa varassa. Ihminen joka panee toivonsa Jumalaan, on turvallisissa käsissä silloinkin, kun elämässä on vaikeaa.

Uusi vuosi on siis hyvä aloittaa siten, että pyydämme kaikkivaltiaan ja armollisen Jumalan siunausta maallemme ja kansallemme.

Uskonnolliselle johtajalle on valtansa pitämiseksi myös tärkeää pyrkiä riistämään uhreiltaan se minkä he ovat itse oman elämänsä eteen tehneet ja näin varastetaan viimeisetkin itsetunnon rippeet. Kaikki kunnia ja kontrolli vaan sille näkkymättömälle sedälle joka tuijottelee pilvenreunan takaa, mitäänhän tuo setä ei tosin ole tämänkään maan eteen tehnyt vaan kyllä tämänkin maan ovat raapineet edelliset sukupolvet omasta selkänahastaan. Jumalat eivät tarjoa sosiaaliturvaa köyhille eivätkä ylläpidä koulujärjestelmää, joka takaa kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua haluamiinsa ammatteihin vaan kaiken tämän kustantavat kansalaiset maksamillaan veroilla ja hyväntekeväisyyteen lahjoittamillaan varoilla. Huovinen edustamansa organisaation ohella onkin arkkitehtina häärimässä jo käsitteeksi muodostuneessa huonossa suomalaisessa itsetunnossa. Ehkäpä Suomen Ev.Lut kirkollakin olisi hieman peiliinkatsomisen paikka. Nykymaailmassa, jossa kansakunnan olisi pidettävä puolensa globaalia rahataloutta vastaan, ei tarvita yhteiskunnan itsetuntoa ja alemmuuskompleksia entisestään syvemmälle itsesääliin ruoskivia arkkitehteja.

Ainoa mikä olisi latistanut tunnelmaa Senaatintorin uudenvuoden vastaanottojuhlissa tehokkaammin olisi ehkäpä ollut fundisuskovaisten pommi-isku. Huovisen puheen jälkeen tunnelma juhlassa lässähti pahemman kerran ja hänen jälkeensä lavalle astellut Mike Monroe joutuikin sijaiskärsijäksi kun yleisö keräili vielä pitkään Huovisen karkoittamaa itsetuntoa ja juhlamieltä. Eipä olisi enää paljon huonompaa ajankohtaa ja paikkaa Huovinen omalle agendalleen valita. Jos tarkoitus oli herätellä ihmisiä huolehtimaan toisistaan paremmin senkin olisi varmasti joku muu pystynyt tekemään paljon paremmin vieläpä tappamatta juhlatunnelmaa. Saarnamies on saarnamies, jos on koko uransa tehnyt töitä ihmisten syyllisyyden- ja häpeäntunnon herättämiseksi niin olisi ehkä hyvä pysyä poissa ja jättää karnevaalipuheet niille jotka osaavat puhua juhlakansalle.