Häpeilemätöntä hyväksikäyttöä

MAP-kirkko on viimevuosina vähentänyt palkallisia työntekijöitään alimmilta tasoitltaan. En tiedä kuka kirkon johtajista aikoinaan sai ajatuksen kirkon kiinteistöjen talonmiestoimien lopettamisesta, mutta päätöksen vaikutukset alkavat hijalleen tuntumaan vanhenevassa kirkkosukupolvessa. Siinä missä MAP-kirkko ennen tarjosi muutamille jäsenilleen, joilla saattoi olla vaikeuksia saattaa elämänsä järjestykseen ja löytää työtä, pienipalkkaisia töitä seurakuntien talonmiehinä ja siivoojina, niin nykyään nämä tehtävät säilytetään jäsenten tehtäviksi. Kyse on ns. hanttihommista joiden päälle on kirkon johdon toimesta nyt lätkäisty jumalallisen kutsumuksen leima ja herran palvelemisen tarra. Koska kyse on hanttihommista niin näihin tehtäviin on luonnollisesti hieman hankalampaa löytää tekijöitä ja usein vastuulliseksi eksyykin joku hyväuskoinen, joka yksikertaisesti ei osaa sanoa ei kun jumalat kutsuvat palvelemaan. Eräs tällainen tarina sattui taas silmiini kun lueskelin Postmormon -keskustelufoorumilta entisen jäsenen kertomaa tarinaa kuinka hänen vanhempansa (82 ja 80), jotka olivat jo koko ikänsä palvelleet erinäisissä kirkon tehtävissä, oli nyt kutsuttu palvelemaan jumalaansa siivoamalla kirkon kiinteistöjä kutsumalla hänen isänsä "vaarnarakennuksen siivouskoordinaattoriksi". Hienohkolta kalskahtava titteli on kuitenkin käytännössä johtanut siihen, että nämä ikänsä kirkossa palvelleet vanhukset nyt sitten vanhuudenpäivillään siivoavat kirkon tiloja kun muut eivät sitä suostu tekemään.

Vastaavia tarinoita on useita, joten ilmiö on kaiketi varsin todellinen. Onko kirkolla ollut kenties vaikeuksia löytää talonmiehiä ja siivojia rakennuksilleen kun on pitänyt siirtää nämä siivoustehtävät jumalilta saatujen palvelukutsujen sarakkeeseen vai onko kyseessä vain härski ihmisten hyväksikäyttö, jotta pyramidin huipulla olisi entistä enemmän jaettavaa? Kun muistetaan miten spektrin toisesta päästä löytyy kirkon korkeammat palvelutehtävät, kuten esimerkiksi lähetyskenttäjohtajat, joille kirkon tarjoamat edut sisältävät kotiapulaisen ja tarvittaessa puutarhurin, niin oma vaakakuppini kallistuu kohti jälkimmäistä.

Tilanne kuvastaa myös hyvin kuinka monista asoista tulee ihmisten mielessä hyväksyttävämpiä kun ne asetetaan uskonnolliseen viitekehykseen, varsinkin jos tuo uskonnollinen viitekehys on oma. Fyysisesti raskaiden julkisten tilojen siivoustehtävien teettäminen ilman palkkaa eläkeläisillä ei oletettavasti ole missään kulttuurissa hyväksyttävää. Tuollainen toiminta olisi monen ihmisen mielestä siis oletettavasti varsin moraalitonta, mutta kun tehtävät on asetettu uskonnolliseen viitekehykseen niin ihmisten moraali asian suhteen taipuu. Sitä miten omalla kohdallani moraalini taipui uskonnon mukaan pohdin jo aiemmassa kirjoituksessani ja tämänkertainen tarina vanhusten päälle säilytetyistä siivouspalvelutehtävistä mielestäni korostaa kuinka uskonnollisella leimalla moraalisesti arveluttavista päätöksistä tuleekin uskonnollisessa viitekehyksessä hyväksyttäviä uskonnollisen yhteisön jäsenen mielestä. Äärimmilleen vietynä uskonnollisten johtajien puheet kääntävät muutoin täysin hyvien ja mukavien ihmisten moraalikäsitykset päälaelleen kun asioille annetaan jumalallinen leima.

"'Religion is an insult to human dignity. With or without it you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion." - Steven Weinberg, Nobel price winning physicist

Vaikka monen mielestä tämänkertaiselle kirjoitukselleni alkusysäyksen antanut vanhusten päälle säilytetty siivouspalvelu ei ole moraalisesti vielä törkeimmästä päästä niin tapauksen moraalittomuudesta ei silti ole epäselvyyttä. MAP-kirkon kohdalla tapauksesta tekee vielä arveluttavamman se, että kirkko julistaa sen paikallisjohtajien olevan jumalten tehtäviinsä kutsumia ja nämä paikallisjohtajat taas käyttävät jumalten johdatusta kutsuessaan ihmisiä kirkon palvelutehtäviä suorittamaan. Kyseessä on siis eräänlainen pyhä komentoketju, joka nyt näyttää tuottavan ainakin näin ulkopuolisesta näkökulmasta moraalittomia päätöksiä, näin asettaen koko komentoketjun varsin kyseenalaiseen valoon.