Viime viikolla silmiini sattui vanhempi uutinen syyskuulta. Uutisen mukaan ortodoksijuutalaiset miehet, joiden uskonperiaatteisiin kuuluu ettei miesten ja naisten välillä ole minkäänlaista fyysistä kontaktia jos nämä eivät ole lähisukulaisia tai naimisissa keskenään, aiheuttivat kaaoksen lennolla New Yorkista Tel Aviviin. Käytännössä miehet vaativat viereisillä penkeillä istuneita naisia vaihtamaan paikkojaan tarjoten jopa rahaa vastineeksi vaihdoista. Hässäkkä viivästi koneen lähtöä ja tilanne kärjistyi lopulta niin, että kun matkaan oli päästy niin miehet seisoskelivat lentokoneen käytävillä estäen lentokoneen henkilökuntaa tekemästä työtään samalla hankaloittaen muiden matkustajien pääsyä WC-tiloihin.
Luettuani uutisen mieleeni palasi jälleen ajatukset uskonnollisen kasvatuksen ja käytäntöjen haitoista, ei vain ihmisille itselleen vaan, kuten tapaus osoittaa, myös ulkopuolisille. Mihin siis pitäisi vetää raja kuinka paljon jonkin ryhmän uskomuksille sallitaan tilaa aiheuttaa häiriötä muille ihmisille? Uskonvapaus ei kuitenkaan anna oikeutta vaatia muita sopeutumaan uskonnonharjoittajan oppien mukaisiin käytäntöihin ja tällaiset vaatimukset, kuten tapaus osoittaa, aiheuttavat merkittävää haittaa muille ihmisille. Itsestäni ei varmasti tuntuisi mukavalta joutua tällaisen uskonnollisen häiriköinnin uhriksi ja olisin luultavasti ensimmäisten joukossa vaatimassa kyseisten matkustajien poistamista koneesta.
Uskonnolliset ryhmittymät tuntuvat muutenkin olevan hanakasti vaatimassa itselleen ja jäsenilleen erityisoikeuksia ja kohtelua uskonvapauteen vetoamalla. Kuinka paljon uskonvapauden nimissä on syytä sallia narsistisille uskonnollisille yhteisöille ja niiden jäsenille oikeuksia aiheuttaa ongelmia muille kanssaihmisille? Mielestäni ei yhtään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti