Uskonnollinen manipulointi - Totalistinen uudelleen määrittely

Aivot ovat käytännössä massiivinen hahmontunnistuselin. Ne saavat prosessoitavakseen jatkuvasti aisti-informaatiota ja yrittävät jäsennellä vastaanotetusta informaatiosta jotain järjellistä. Pieni osa aivojen prosessoimasta aisti-informaatiosta saavuttaa tietoisen minän aiempien kokemusten ja kulloisenkin kognitiivisen asiayhteyden perusteella. Tietoisuuden ulkopuolelle jäänyt aisti-informaatio, joka aivoissa kuitenkin prosessoidaan, kykenee synnyttämään kuitenkin laajan kirjon tunteita, joista mieli tulee tietoiseksi.

Kun toiset pyrkivät määrittelemään kokemuksemme ja niiden merkityksen uudella tavalla puhutaan uudelleen määrittelystä. Normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä tämä on tavallista ja usein mahdollistaa uusien aiemmin tuntemattomien näkökulmien oppimisen. Totalistisessa uudelleen määrittelyssä kaikki tulkitaan yksinomaan ja ainoastaan ryhmän sisäisten merkitysten mukaan, jopa kieltäen vaihtoehtoiset tulkinnat tavalla tai toisella. Totalistinen uudelleen määrittely on "voima", joka kääntää kaikki kyltit osoittamaan kohti yhtä ainoaa oikeaa totuutta. Totalistinen uudelleen määrittely voi perustua huijaukseen, mutta se voi myös nousta esiin luonnollisesti purkautuvan kognitiivisen dissonanssin seurauksena. Uudelleen määrittelyn irtaantuessa riittävästi todellisuudesta se synnyttää mieleen monia kognitiivisiä vääristymiä.

Onnistuneen manipuloinnin edellytyksenä on, että manipuloija saa uhrin tulkitsemaan maailmaa määrittelemänsä viitekehyksen kautta. Totalistinen uudelleen määrittely toimii perustana monille muille manipulointitekniikoille, kuten esimerkiksi ladattu kieli, mystinen manipulointi tai pyhä tiede, jotka kaikki määrittelevät uusia viitekehyksiä.

MAP-kirkko yrittää määritellä kaiken kirkkokeskeiseksi ja opastaa jäseniään tekemään samoin. Jopa ajatukset ja uskomukset, jotka eivät liity todellisuudessa kirkkoon millään tavalla, kirkko määrittelee jollain asteella sidonnaisesti itseensä:

13  Me uskomme, että tulee olla vilpitön, uskollinen, siveellinen, hyväntahtoinen ja hyveellinen ja että tulee tehdä hyvää kaikille ihmisille; tosiaankin, voimme sanoa seuraavamme Paavalin kehotusta — me uskomme kaikessa, me toivomme kaikessa, me olemme kestäneet paljon ja toivomme voivamme kestää kaiken. Jos on jotakin hyveellistä, rakastettavaa tai hyvältä kuuluvaa tai kiitettävää, sitä me etsimme.

Yllä lainattu MAP-kirkon 13. uskonkappale alleviivaa kuinka MAP-kirkossa pyritään liittämään maailmassa esiintyvä "kaikki hyvä" kirkkoon. Kirkon mukaan kaikki hyvä on osa kirkon julistamaa evankeliumia, vaikka todellisuudessa satunnaisilla hyviksi lueteltavilla asioilla ei olisi mitään tekemistä kirkon kanssa. Mormonikirkko on omassa narsistisessa kosmologiassaan maailmankaikkeuden keskipiste. Kirkon oppi pelastaa kaiken, ei ainoastaan tällä telluksella tallustelevia mormoneja vaan koko maailmankaikkeuden.

Mormonikirkko määrittelee uudelleen myös yksilön tunteet. Kaikki positiiviset tuntemukset (pois lukien seksuaaliset halut) ovat jumalallista alkuperää kun taas ikävät tuntemukset ovat alkuperältään pahoja. Positiiviset tunteet: lämpö, rauha, rakkaus jne, on määritelty tulevan lähtökohtaisesti Jumalalta eivätkä ole siis kokijan omia. Negatiiviset tunteet: epäluulo, hämmennys, viha, syyllisyys jne, ovat lähtöisin uhrista itsestään tai Saatanasta. Esimerkki kuinka MAP-kirkossa määritellään tunteita uudelleen löytyy vaikkapa Avioliitto ja Perhesuhteet Opettajan Opas -kirjasta, jonka luvussa 15 opastetaan kuinka lapsia tulisi opettaa tunnistamaan Pyhän Hengen vaikutus:

Vanhin Robert D. Hales kahdentoista apostolin koorumista kertoi, kuinka hänen äitinsä auttoi häntä tunnistamaan Pyhän Hengen vaikutuksen:
"Kasteeni ja konfirmointini jälkeen äitini veti minut syrjään ja kysyi: 'Miltä sinusta tuntuu?' Kuvailin parhaani mukaan lämpöistä rauhan, levollisuuden ja onnen tunnetta, joka minulla oli. Äiti selitti, että tunteeni oli juuri saamani lahja – Pyhän Hengen lahja. Hän sanoi minulle, että jos eläisin sen arvoisesti, minulla olisi tuo lahja jatkuvasti. Sen opetustuokion olen muistanut koko elämäni ajan."

Esimerkissä lapsi opastetaan kädestä pitäen määrittelemään tunteensa uudelleen kirkon totalistisessa viitekehyksessä, jonka tavoitteena on saada ihmiset uskomaan kuinka kaikki heidän positiiviset tunteensa ovat osoituksia selestisistä manifestaatioista. Kaikkien positiivisten tunteiden niputtaminen yhteen isoon kirkkokeskeiseen kategoriaan rajoittaa merkittävällä tavalla uhrin kykyä tulkita ja pohtia omia tunteitaan rationaalisesti.

Totalistiset yhteisöt tavallisesti myös määritteleävät onnen käsitteellisesti uudelleen. Onneksi määritellään uhrautuminen ja kärsimys. Yhteisöllä on tarve tehdä näin, koska muutoin uhrin on vaikea perustella itselleen kaikkea yhteisön hyväksi uhrattua aikaa ja resursseja. Jäsenen odotetaan kestävän kaiken, kuten aiemmin lainaamassani 13. uskonkappaleessakin todetaan. Varsin eriskummallisen ja supistetun kuvan Onnesta saa kun lukee miten se on määritelty Pyhien Kirjoitusten Oppaassa:

Onni Katso Ilo.

Ilo Katso myös Kuuliaisuus
Suuren onnen tila, joka tulee vanhurskaasta elämästä. Kaikkien ihmisten kuolevaisen elämän tarkoituksena on ilo (2. Nefi 2:22–25). Täysi ilo tulee ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta (Joh. 15:11; OL 93:33–34; 101:36).

Kuuliaisuus Katso myös Ilo ; Jumalan käskyt ; Kuulla ; Laki ; Siunaus ; Vaeltaminen Jumalan kanssa.
Hengellisessä mielessä kuuliaisuus on Jumalan tahdon tekemistä.

MAP-kirkko siis määrittelee onnen ja ilon yhdeksi ja samaksi tunteeksi ja sen voi saavuttaa ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta kuuliaisesti tottelemalla mitä vaatimuksia nyt milloinkin kirkon johtajat päättävät jäsenen kontolle säilyttää. Yksilön omien vahvuuksien, halujen, toiveiden ja tekojen, eli itsensä toteuttamisen, kautta onnea ei MAP-kirkon mukaan voi saavuttaa. Onni on totalistisesti uudelleen määritelty olevan jotain joka tippuu taivaasta jos on tarpeeksi hyvä ja kuuliainen mormoni ja jos onnea ei näin saavuta niin kirkko on kuitenkin tärkeämpi.

MAP-kirkossa myös vapaus on määritelty uudelleen. Huhtikuun 2013 yleiskonferenssissa L. Tom Perry julisti kuinka "Lainkuuliaisuus on vapautta." Puheessaan Perry käänsi vapauden täysin päälaelleen:

Ihmiset saavat tahdonvapautensa lahjana Jumalalta, kun taas heidän vapautensa ja edelleen heidän iankaikkinen onnensa tulevat kuuliaisuudesta Hänen laeilleen.
...
Jokainen tekemämme valinta on tahdonvapautemme koe – se, päätämmekö noudattaa Jumalan lakeja vai emme, on itse asiassa valinta vapauden ja iankaikkisen elämän sekä orjuuden ja kuoleman välillä.

Perryn käyttämistä kärjistetyistä sanamuodoista kirjoitinkin jo käsitellessäni ladattua kieltä ja olemassaolon häivyttämistä. Perry käytännössä julistaa vapauden olevan mustavalkoinen valinta hengellisen itsemurhan ja kirkon johtajien seuraamisen välillä.

Kirkko on myös määrtellyt oman historiansa uudelleen. Kesäkuussa 2013 Steven E. Snow julisti kuinka kirkon historia on kaikin puolin uskoa kohottavaa ja suorastaan pursuilee todisteita.

The overwhelming evidence of Church history is positive and faith-promoting. If you choose to spend much of your time studying only the controversial chapters of our history, you’ll see a few threads, but you’ll miss the whole quilt. And you need to understand the whole picture of our history. In its full context, it is absolutely inspiring.

Tästä huolimatta yhä useampi, joka perehtyy kirkon historiaan kirkon omista lähteistä käsin, kuten Jeremy Runnells kirjoittaessaan CES -kirjettä, Tom Phillips, Jim Whitefield tai Lyndon Lamborn, menettää uskonsa, koska todisteet tosiasiallisesti tuhoavat uskon ja paljastavat Joseph Smithin huijariksi.

MAP-kirkon totalistinen uudelleen määrittely ei rajoitu ainaoastaan näihin muutamiin esimerkkeihin vaan kattaa laajan kirjon historiaan liittyviä elementtejä, -käsitteitä, kristinuskosta muutettuja oppeja, sanojen merkityksiä, mielikuvia ja tunteita. Kirkko määrittelee myös perheen uudelleen omalla tavallaan sijoittaen itsensä perheeseen kutsuessaan perhettä kirkon keskeisimmäksi yksiköksi, vaikka todellisuudessa mormoniperheellä on vain vähän aikaa keskinäiseen ajanviettoon kirkon jäsenilleen vierittämien tehtävien ja velvoitteiden ohella.

Kirkon uudelleen määrittelemät tunteet, sanat ja käsitteet rajoittavat jäsenten kykyä ymmärtää kirkosta eroavia. Jos kirkosta lähtenyt kertoo jäsenelle olevansa onnellinen se voi kuullostaa jäsenestä täysin mahdottomalta, koska kirkon määrittelyn mukaan kukaan ei voi olla onnellinen hylättyään kirkon, sillä..

Alma 41:10 Älä luule, koska on puhuttu palauttamisesta, että sinut palautetaan synnistä onneen. Katso, minä sanon sinulle: Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea.

Mormoni katsoo maailmaa kirkon määrittelemän viitekehyksen läpi, hänen kykynsä havaita todellisuutta on vääristynyt kirkon totalistisen uudelleen määritelyn seurauksena. Uudelleen määritetyt negatiiviset, kognitiivisen dissonanssin synnyttämät, tunteet tulkitaan pahoiksi ja vääriksi, mikä johtaa melko usein kirkkoon liittyvien uskomusten kanssa ristiriitaisen informaation perusteettomaan hylkäämiseen. Vahvistuvinouman omia uskomuksia myötäilevän informaation synnyttämät positiiviset tunteet taas tulkitaan helposti Pyhän Hengen johdatukseksi, mistä mahdollisesti seuraa virheellisen kirkkomyönteisen informaation kritiikitön hyväksyminen.

Uskostaan luopuvan mormonin onkin ensiarvoisen tärkeää oppia tunnistamaan kirkon totalistisen uudelleen määrittelyn synnyttämät kognitiiviset vääristymät ja pyrittävä purkamaan ne mahdollisimman nopeasti.