The New York Times jatkaa kuinka Nelson yritti vastaavaa jo vuonna 1990, mutta tuolloin tämä muutos ei ottanut tuulta alleen. Mitenkähän mahtaa käydä nyt kun kirkon jäsenten mielissä Nelson on noussut Jumalan tahdon maalliseksi suukappaleeksi? Muutos aiheuttanee ainakin mormonijulkaisuissa melkoista editointia kun kaikki kirkon viralliset materiaalit päivitetään vastaamaan uutta profetaalta tullutta vaatimusta.
Kun uutista tästä uudesta Jumalalta saadusta ilmoituksesta lukee niin mieleen kirpoaa muutamia kriittisiä kysymyksiä:
Ovatko mormonijumalat todellakin huolissaan siitä millä nimellä kirkko tai sen jäsenet tunnetaan maailmalla? Jos niin miksi? Millä tavalla tämä nimenmuutos parantaa tai auttaa maailmaa? Onko nimellä todella merkitystä? Onko nimi jollain tavalla maaginen sisältäen jonkinlaisia taikavoimia, joita ilman maailma ei vain toimi oikein?
Eikö mormonijumalilla ole mitään tärkeämpää sanottavaa maailmalle kuin se, millä nimellä kirkkoa ja sen jäseniä kutsutaan? Miksi mormonijumalat näkevät tärkeäksi ilmoittaa profeetta Nelsonille, että kaikkien, ei vain mormonien itsensä, tulisi käyttää kielenkäytössään vain kirkon virallista nimeä?Sanan- ja ilmaisunvapaus ei selvästi kuulu mormonien oikeuksiin kun sitä tällä tavalla rajoitetaan jumalten mahtikäskyllä. Vakavammaksi tämän ongelman tekee yritys muokata samalla myös kirkon ulkopuolisten käyttämää sanastoa kun esitetään vaatimus, että myös kirkon ulkopuolisten tulee muuttaa käyttämäänsä terminologiaa. Mieleen kirpoaa väkisinkin mielikuvia Orwellimaisesta maailmasta, jossa totuuden ministeriö määrittelee uudelleen sanoja ja historiaa pyrkien poistamaan ihmisten käyttämästä terminologiasta sanoja, jotka mahdollistavat kritiikin ja kriittisen ajattelun. Toki samalla tämä tarjoaa uskoville mormoneille taas mahdollisuuden tuntea itsensä vainotuiksi kun ulkopuolinen maailma todennäköisesti jatkaa vakiintuneiden sanojen käyttöä eikä taivu mormonijumalten tahtoon. Oletettavissa on siis fanaattisimpien mormonien uhriutumista tästäkin asiasta.
Kun tarkastelee nyt ilmoitukseksi väitettyä asiaa ja siihen liittyvää historiaa niin näyttää varsin selvältä, että Nelsonille asia on jonkinlainen päähänpinttymä. Huhtikuussa 1990 Nelson julisti kirkon yleiskonferenssissa tätä samaa, mutta tuolloin puheessa jäi mainitsematta, että kyseessä olisi jumalilta tullut ilmoitus. 1990 Nelson ei ollut vielä kirkon profeetta eikä hänen sanomisillaan ollut samaa painoarvoa kuin nyt. Vuosikymmeniä statistin roolissa omaa saumaansa odottanut Nelson pääsi nyt viimein julistamaan omaa tahtoaan Jumalan ilmoituksena. Tämä tapaus jää maailmanhistoriaan ehkäpä yhtenä turhamaisimmista asioista, joita jumalilta tulleiksi ilmoituksiksi on koskaan väitetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti