Miksi ihmiset uskovat?

Sceptical Inquirer julkaisi vuonna 2000 psykologi Gregory W. Lesterin kirjoittaman artikkelin "Miksi huonot uskomukset eivät kuole?" Artikkelissaan tohtori Lester tuo esiin kuinka uskomuksia ymmärtää paremin sen kautta miten kriittisiä uskomukset ovat ihmisen selviytymisen kannalta. Aivojen ensisijainen tehtävä on pitää ihminen hengissä ja ihmisen hengissä pysymisen mahdollisuudet paranevat merkittävästi kun pystyy ylläpitämään välittömien aistihavaintojen ulkopuolista todellisuutta uskomusten avulla. Asiat liikkuvat välittömien havantoaistimusten ja uskomusten välillä aivoissa hyvin joustavasti. Esimerkiksi kun henkilö pysäköi autonsa tien laitaan niin tieto auton olemassa olosta on välitöntä vain niin kauan kun auto on edelleen välittömien aistihavaintojen piirissä, mutta siitä tulee uskomus heti kun se siirtyy aistien ulkopuolelle henkilön kävellessä sisään rakennukseen. Henkilö siis uskoo autonsa edelleen olevan siinä mihin hän sen pysäköi vaikka mikään aistihavainto ei enää tue käsitystä auton olemassaolosta. Samanlaiset uskomukset kivikaudella ovat pitäneet ihmistä hengissä kun ihminen on oppinut, että jossain aistihavaintojen ulkopuolella voi piileskellä petoeläin ja näin evoluution vahvistamana kyvystä uskoa aistihavaintojen ulkopuoliseen todellisuuteen on muodostunut erittäin kriittinen ihmisaivojen selviytymistyökalu. Ihmisaivoilla on siis luontainen ominaisuus uskoa asioihin joista ei ole tarjolla minkäänlaista aistihavaintoa.

Uskonnot osuvatkin nyt tähän ihmismielen ominaisuuteen vetoamalla aivojen tärkeimpään tehtävään: "pitää ihminen hengissä mahdollisimman pitkään." Lupaukset ikuisesta elämästä kuoleman jälkeisessä paratiisissa iskevät juuri ihmisen heikoimpaan kohtaan mikä tekee meemin hyväksymisestä äärimmäisen helppoa. Juuri samasta syystä uskontomeemistä on niin vaikea luopua, koska ikuisesta elämästä luopuminen tarkoittaa aivoille samaa kuin itsemurha. Uskovaiselle ajatus uskosta luopumisesta on siis äärimmäisen pelottava eikä onnistu ihan kevein perustein. Esittämällä uskovaiselle pelkästään todisteita niistä asioista, joissa hänen uskomusjärjestelmänsä on epälooginen ja vailla perusteita, ei useinkaan johda lopputulokseen jossa uskovainen muuttaisi käsityksiään koska uskomukset ovat todellisuudesta irrallisia ja ovat kriittisiä aivojen selviytymiskokemuksen kannalta.

Kyky uskoa on ihmiselle kriittinen, mutta huonoista uskomuksista luopumiseksi ihmisen olisi ymmärrettävä miksi hän itse uskoo. Kun ihminen ymmärtää oman heikkoutensa, uskoa olemattomiin asioihin pelkästään uskomusten aivoille luoman turvallisuusilluusion takia, pystyy hän paremmin hyväksymään todellista tietoa ja korvaamaan vanhoja perusteettomia uskomuksia omissa aivoissaan.

Kaksoiskieli ampuu takaisin

Mormoneilla, kuten niin moneilla muillakin kulteilla ja lahkoilla, on käytössään kaksoiskieli. Kaksoiskielellä MAP-kirkko pyrkii hämärtämään jäsenten ja uusien "tutkijoiden", kuten MAP-kirkossa kutsutaan henkilöitä joita lähetyssaarnaajat ovat onnistuneet houkuttelemaan kirkon tilaisuuksiin, käsityskykyä. Kaksoiskielessään kirkko esittää totuuden kaikkein korkeimpana ihanteena ja väittää itsellään olevan totuus suoraan jumalilta. Kuitenkaan kirkon kertomukset omasta historiastaan eivät kestä totuutta tavoittelevan ihmisen objektiivista tarkastelua. MAP-kirkossa totuudesta puhutaan paljon ja jäsenet opetetaan rakastamaan totuutta, mutta samalla kirkon auktoriteetit pyrkivät estämään ihmisiä etsimästä totuutta kehottamalla heitä tutustumaan asioihin vain yksipuolisesti ja pelkästään kirkon julkaisujen välityksellä. Monien kohdalla kirkko onkin onnistunut vääristämään ihmisten käsityksen objektiivisesta tutkimisesta ja ihmiset pitäytyvät vain kirkon omissa materiaaleissa edes tutustumatta aineistoon joita objektiivinen tiedemaailma tuottaa.

Tähän totuuden tavoitteluun ja kirkon omien näkemystensä yksipuoliseen ristiriitaan näyttää törmänneen "Chris", joka Youtube -kanavallaan ruotii miksi hän lähti MAP-kirkosta. Chris on julkaissut tätä kirjoittaessani viisi videota, joissa hän kertoo mm. kuinka MAP-kirkko opetti häntä rakastamaan totuutta yli kaiken, mutta kuinka hän lopulta oivalsi olevansa omien uskomustensa vanki ja kyvytön huomaamaan asioita, jotka eivät tukeneet hänen uskomuksiaan. Lopulta totuuden rakkaus näyttää voittaneen Chrisin mielen johtaen hänet etsimään objektiivista totutta asioista, motiivinaan auttaa uskonskriisiin joutunutta veljeään. Näyttää siis siltä, että MAP-kirkon opettama rakkaus totuutta kohtaan on kääntynyt MAP-kirkon tappioksi ainakin Chrisin osalta.

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen uskovainen, jolle rakkaus totuutta kohtaan on koitunut kohtalokkaaksi hänen uskolleen. Youtubesta löytyy myös nimimerkiltä "Evid3nc3" vastaava videosarja "Why I am no longer a Christian" hänen uskostaluopumisestaan. Samankaltaisuutena mielenkiintoisena yksityiskohtana nousee tässäkin esiin kuinka myös hänen motiivinsa oli pelastaa eksynyt sielu takaisin Jumalan valtakuntaan, mutta kuinka lopulta rakkaus totuutta kohtaa johti hänet pois uskosta.

Vastaava totuuden rakkaus käsittääkseni johti myös Tom Phillipsin eroon MAP-kirkosta. Tom Phillips on harvoja MAP-kirkosta eronneita toisen voitelun saaneita piispana ja vaarnanjohtajana palvelleita mormoneja. John P. Dehlin haastatteli Tom Phillipsiä ja haastattelun voi kuunnella täältä.

Uskontojen opettama rakkaus totuutta kohtaan näyttää nyt siis ampuvan takaisin joidenkin ihmisten kohdalla juurikin uskontojen käyttämän kaksoiskielen takia. Uskonnot väittävät totuudeksi sellaisia asioita, jotka eivät selkeästi ole tosia, mutta samalla opettavat ihimisiä rakastamaan totuutta näin aiheuttaen paradoksin, joka johtaa eroon uskonnoista.

Uskonnonvapaus ja tasa-arvo

Nykysuomalaiselle uskonnonvapaus on itseisarvo vaikkakin meillä vielä virallinen valtionkirkko vaikuttaakin. Uskonnonvapaus maailmassa ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo. Economist uutisoi tässä taannoin artikkelissa No God, not even Allah seuraavasti:

A MOB attacked Alexander Aan even before an Indonesian court in June jailed him for two and a half years for “inciting religious hatred”. His crime was to write “God does not exist” on a Facebook group he had founded for atheists in Minang, a province of the world’s most populous Muslim nation. Like most non-believers in Islamic regions, he was brought up as a Muslim. And like many who profess godlessness openly, he has been punished.

Siis Indonesiassa napsahtaa kaksi ja puoli vuotta vankeutta pelkästään kun kirjoittaa facebookkiin ettei Jumalaa ole olemassa. Nykysuomalaisesta tapakristitystä tämä kuullostaa varmasti pöyristyttävältä ja käsittämättömän suvaitsemattomalta. Meillä lainsäädäntö on onneksi päässyt pitkälti irti uskonnon ikeestä, eikä nykysuomessa tällainen tulisi enää kysymykseen. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomessakin uskonnonvapaus on verrattain nuorta perua eikä ennen vuotta 1923 Suomessa ollut mahdollista jäädä uskontokuntien ulkopuolelle. Vasta 1918 juutalaisuuskin sai virallisen aseman ensimmäisenä ei-kristillisenä liikkeenä eikä juutalaisilla ennen tätä ollut oikeutta esiintyä todistajina oikeudessa. Vuoden 1923 säädetyn uskonnonvapauslain voimaan tulon jälkeenkin todellinen aatteellinen tasa-arvoisuus on edennyt vain pienin askelin ja on edelleen kaukana todellisesta tasa-arvoisuudesta.

Perusopetuslaissa 13 § määrittelee millä edellytyksillä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta kouluissa tulee järjestää. Ensimmäisen momentin mukaan koulun tulee järjestää sen uskonnon opetusta, johon suurin osa ryhmän oppilaista kuuluu. Toisessa momentissa asetetaan evankelisluterilaiset ja ortodoksit "parempaan" asemaan määrittelemällä kuinka näille valtionuskonnoille tulee järjestää uskonnon mukaista opetusta jos oppilaita on vähintään kolme. Muihin uskontoihin ja uskontokuntiin kuulumattomat ovat tältä osin eriarvoisessa asemassa kuin luterilaiset tai ortodoksit, sillä laki velvoittaa järjestämään katsomuksen mukaista opetusta jos sellaisia, jotka eivät osallistu ensimmäisessä momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, on vähintään kolme.

Sen sijaan, että Suomen valtio olisi jatkanut pienten askelten ottamista uskontojen ja valtion lopulliseksi erottamiseksi toisistaan, ilmestyi valtion talousarvioon uusi tukimuoto, jolla pyritään tukemaan uskonnollisten yhdistysten toimintaa Suomessa ja avustuksia onkin tämän jälkeen vuosittain myönnetty erinäiselle määrälle uskonnollisia yhteisöjä sen mukaan minkä yhteisön päätäntävuorossa oleva virkamies nyt milloinkin katsoo olevan yhteiskunnallisesti hyväksyttävä. Näiden avustusten lisäksi valtio myöntää tukea myös uskonnollisten yhdyskuntien tilojen korjaamista varten, jonka voidaan katsoa suoraan myös parantavan uskontojen toimintamahdollisuuksia Suomessa. Vastaavia tukimuotoja ei tietääkseni ole tarjolla uskonnottomille yhteisöille.

Virallisesti Suomessa on täysi uskonnonvapaus, mutta sehän ei valitettavasti tarkoita kaikkien maaimankatsomusten  tasavertaisuutta, mitä noin pikaisella lukemisella voisi perustuslain kuvitella edellyttävän. Tasa-arvoisessa Suomessa jotkin maailmankatsomukset vain ovat tasa-arvoisempia kuin muut, valitettavasti.

Laiskuutta?

Ihmiset taitavat luonnostaan olla konservatiivejä, jotka kokevat muutoksen olevan jollain muotoa paha-asia. On helpompaa jäädä tuttuun ja turvalliseen kuin kokeilla jotain uutta. Uskonnot, varsinkin kirjauskonnot kuten juutalaisuus, kristinusko, islam tai mormonismi, ovat kaikki loppujen lopuksi hyvin jäykkiä. Niiden opit ja dogmat on kirjoitettu ja kanonisoitu kansiin "pyhinä totuuksina", jotka ovat sittemmin vanhentuneet kun tiede on ottanut edistysaskellia. Ihmiset tarrautuvat kiinni näihin "totuuksiin" ja kieltävät niiden perusteella monilta osin sen tiedon, jota oikea subjektiivisilla tieteellisillä menetelmillä tuotettu tutkimus on tuottanut. Uskonnollisten yhteisöjen motiivit ovat luonnollisesti selviä, ne pyrkivät pitämään kiinni saavuttamastaan valta-asemasta, jopa siinä määrin että pyrkivät estämään oman aatteen kannalta haitallisen tieteellisen tutkimuksen. Aikoinaan MAP-kirkko rahoitti avokätisesti Amerikan mantereen mormoniarkeolgeja heidän etsiessään todisteita Mormonin kirjan tarinoille. Sittemmin kirkko on luopunut näistä hankkeista, koska mitään todisteita ei ole löytynyt ja viimevuosien DNA-tutkimuksetkin ovat osoittaneet ettei Amerikan mantereelta yksinkertaisesti löydy ainoatakaan alkuperäisasukasta, jonka perimästä löytyisi viittauksia Lähi-idässä noin 600 eaa asustaneisiin ihmisiin. MAP-kirkolle on siis luontaista oman asemansa ylläpitämiseksi ja kirkon säilyttämiseksi pyrkiä peittelemään näitä tosiasioita, mutta mistä yksittäinen henkilö ammentaa kaiken sen energian jolla hän sulkee näin massiiviset ristiriidat mielensä ulkopuolelle?

MAP-kirkko on itsekin jo myöntänyt, että sen kasvu on nykypäivänä voimakkaasti riippuvainen kirkon jäsenten syntyvyydestä. Kovin moni ei MAP-kirkkoon enää nykypäivänä eksy ulkopuolelta ja valtaosa niistä jotka sinne eksyvät ovat jonkinlaisen elämänmullistuksen kourissa, jolloin ihminen on alttiimpi MAP-kirkon kaltaisten kulttien harjoittamalle manipuloinnille. Eniten kirkon aktiivisissa jäsenissä ihmetyttää kuitenkin apaattisuus totuutta kohtaan. Kulttiuskontona MAP-kirkko ei ole mitenkään poikkeuksellinen, kaikki sen kulttimaiset piirteet ovat selvästi havaittavissa eikä ulkopuoliselle ole oikeastaan mikään suuri vaiva tunnistaa kaikkia vaarallisen kultin piirteitä kirkon johtajiston käyttämästä retoriikasta ja tunteisiin vetoavasta manipuloinnista.

Onko yksittäisen jäsenen kohdalla vain siis kyse laiskuudesta? Laiskuudesta ettei haluta nähdä vaivaa, oteta selvää ja ajatella asioita itse? Näinhän se MAP-kirkkokin opettaa, luottamaan johtajiin, jotka saavat "innoitusta" suoraan jumalilta ja vaikka johtajien ajatukset tuntuisivat itsestä kuinka vastenmielisiltä niin silti niitä tulisi noudattaa. Luulisi sitä totuuden kiinnostavan kaikkia, mutta silti sen etsimiseen ei näytä energia ja mielenkiinto kuitenkaan ihmisillä riittävän.

Mormonitemppelin opetukset ja valat

Mormonismin pyhimmät temppelitoimitukset ovat salaisia, joista läpikäyneet jäsenet eivät keskustele edes keskenään. MAP-kirkko kuitenkin tehdessään lähetystyötä edellyttää ihmisten tekevän koko elämäänsä merkittävin tavoin vaikuttavan päätöksen liittymisestään täysin puutteellisin tiedoin siitä mihin he ovat oikeasti sitoutumassa. Yksi tällainen asia, jonka moni varmasti haluaisi tietää, ovat kaikki ne lupaukset ja valat joita MAP-kirkko edellyttää ja odottaa jäsentensä tekevän temppeleissä. Temppelitoimitukset ovat MAP-kirkossa niin salaisia etteivät temppelissä käyneetkään kerro niistä sellaisille jotka eivät ole temppelissä käyneet tai edes keskustele niistä keskenään. Jokin aika sitten youtubeen kuitenkin ladattiin video, jossa koko endowmenttiseremonia on esitetty salaa kuvattuna kokonaisuudessaan. Video löytyy osoitteesta: http://www.youtube.com/watch?v=5VrsFEiTpsQ&feature=plcp

Mormonikirkkoon liittymistä harkitsevan olisikin syytä katsoa video läpi ihan ajatuksen kanssa ja miettiä mitä siitä oikeasti käy ilmi ja mikä on mormonismin ydinoppi sen arjen sijaan, jota lähetyssaarnaajat ja kirkon aktiiviset jäsenet koittavat markkinoida. Ohessa muutamia mielestäni huomionarvoisia seikkoja videolta poimittuna:
1. Pyhimpiin toimituksiin mormonin tulee pukeutua tiukan koodin mukaan. Mormonijumalille ihminen ei kelpaa sellaisena kuin on vaan hänen on noudatettava tiukkaa koodia. Tämä on vain yksi tapa jolla ihmiseltä riisutaan oma identiteetti ja korvataan se ryhmäidentiteetillä. Kyseessä on siis mielenhallinnasta ja psykologisesta manipuloinnista, mikä on tyypillistä vaarallisille uskonnollisille lahkoille ja kulteille.
2. Seremonian alussa miehille opetetaan kuinka heistä tämän jälkeen voi tulla kuninkaita ja pappeja korkeimman jumalan alaisuudessa ja kuinka he tulevat hallitsemaan Israelin huoneessa ikuisesti. Mormonit siis korottavat miehensä temppelissä muiden ihmiten yläpuolelle valituksi joukoksi, josta kutsutaan hallitsijoita, ja näin jakaen maailman "meihin parempiin" ja muihin. Tämä vastakkainasettelu on hyvin tyypillistä vaarallisissa uskonnoissa ja kulteissa.
3. Temppelissä mormoneille "annetaan" pyhän pappeuden garmentit (siis alusvaatteet), joita mormonin tulee pitää tämän jälkeen koko loppu elämänsä. Tämä on myös osa kohdassa yksi mainitsemaani identiteetin kontrollointia.
4. Jokainen mormoni saa temppelissä uuden nimen. Tämä nimi on pyhä ja salainen, jota ei saa kertoa muille. Myös tämä uuden nimen annon pyrkimyksenä on korvata henkilön oma identiteetti MAP-kirkon identiteetillä ja kyse on siis tässäkin kohdin psykologisesta manipuloinnista. Internetin ja tietotekniikan yleistyttyä entiset mormonit ovat myös tämän nimimanipulaation innoittamina pystyttäneet Internettiin palvelun, jossa on kerättynä tietoa temppelinimistä osoitteessa: http://www.fullerconsideration.com/templenameoracle.php
Temppelinimi toimii mormonin pääsylippuna salaisten kädenpuristusten ohella vartijaenkelten ohi Jumalan kasvojen eteen ja korotukseen.
5. Kun edelliset kohdat on tehty osallistujille selväksi ennen varsinaisen seremonian ja valojen tekemisen alkua, osallistujille tarjotaan mahdollisuutta poistua. Ihmisten pitää siis tehdä päätös tilanteessa jossa he eivät vielä edes tiedä millaisia lupauksia he osallistuessaan näihin menoihin he ovat tekemässä. Monelle tarkkakorvaiselle voikin tulla myöhemmin yllätyksenä kuinka kokonaisvaltaisia nämä temppelilupaukset ovatkaan.

Ylläkuvatun esivalmistelun jälkeen seremoniassa pääosaa esittää videoelokuva. Elokuva alkaa kun Elohim, mormonien korkein jumala, käskee Jehovaa ja Mikaelia "järjestämään" maailman. Kristillisen luomiskertomuksen tuntevalle henkilölle tämä asetelma onkin vieras poiketen monoteististen uskontojen yhden Jumalan luomistyöstä. Tässä pari kohtaa videosta, jotka mieelstäni merkittävällä tavalla poikkeaa esim. Raamatussa kuvatusta luomiskertomuksesta:
Neljännen päivän kohdalla elokuvassa Elohim käskee Jehovaa ja Mikaelia levittämään järjestämäänsä maailmaan kaikenlaisia siemeniä, joista kasvaisi kaikenlaisia kasveja. Kasveja ei siis ole mormonien temppeliopin mukaan luotu vaan kylvetty.
Viidennen päivän kohdalla Elohim käskee Jehovaa ja Mikaelia asettamaan elämän maailmaan kaikenkaltaisten eläinten muodossa. Elokuvasta ei selviä luotiinko eläimet vai tuotiinko ne jostain muualta.
Kuudentena päivänä Elohim kysyy Jehovalta ja Mikaelilta löytyykö maailmasta ihmisiä, johon Jehova vastaa että eipä löydy. Tämän jälkeen Elohim sanoaa "Menkäämme maailmaan ja muokatkaamme ihminen itsemme kaltaiseksi mieheksi ja naiseksi", siitäkin huolimatta että videolla ei esiinny naispuolista jumalhahmoa lainkaan. Ihmisen järjestämisen jälkeen Elohim puhuu Jehovalle kuinka he laittavat ihmiseen hengen ja sielun, Mikaelin, siis sen samaisen jumalhahmon, joka oli Elohimin juoksupoikana Jehovan ohella järjestämässä maailmaa. Elohim ja Jehova vaivuttavat ihmisen uneen ottaakseen häneltä yhden kylkiluun naisen muokkaamiseksi samalla aiheuttaen Mikaelille vakavan muistinmenetyksen siinä määrin, ettei tämä muista enää edes omaa nimeään vaan tunnetaan tämän jälkeen Atamina ja hänelle esitellään nainen, jolle Aatami antaa nimeksi Eeva.
Tämän jälkeen jumalat Elohim ja Jehova esittelevät videolla puutarhaa Aatamille ja Eevalle kehottaen heitä samalla myös lisääntymään, jonka jälkeen jumalat kieltävät ihmisiä syömästä hyvän ja pahan tiedon puusta, sekä esittää ukaasin kuinka ihminen tulisi kuolemaan sinä päivänä kun hän puusta söisi.

Kun Jumalat ovat poistuneet paikalle ilmaantuu mustiin pukeunut mies, joka kutsuu itseään Lusiferiksi, ei siis käärmettä kuten Raamatun mukaan vaan mies, joka kyselee Aatamilta "edellisestä maailmasta" ja havaitsee kuinka Aatamilla ei ole mitään muistikuvia aiemmasta elämästään Mikaelina ja tämän jälkeen houkuttelee ihmisen syömään kielletystä puusta kertoen itseasiassa kuinka ihminen ei kuolisikaan samaisena päivänä kun tämä puusta söisi vaan kuinka ihmisestä tulisi jumalten kaltainen joka tietäisi hyvän ja pahan. Eevan nautittua puusta Eeva houkuttelee Aatamin myös syömään hedelmää väittämällä tälle kuinka Eeva heitettäisiin ulos puutarhasta ja sen seurauksena he eivät voisi lisääntyä jos Aatami ei tekisi samoin. Kärjistäen voisi siis sanoa, että Eeva olisi kiristänyt miestä seksillä.

Kun Elohimille selviää ihmisten rikkoneen hänen käskyään Elohim rankaisee ihmisiä ajamalla heidät puutarhasta, siis poiketen alkuperäisestä uhkauksestaan tappaa ihmiset sinä samana päivänä, vannottaen ihmistä pitämään jatkossa hänen käskynsä sekä Eevan pitämään Aatamin "neuvot" kuten Aatami pitää Elohimin käskyt. Tämä kohtaus johtaakin ensimmäisten "liittojen" tai valojen tekemiseen temppelissä. Alttarilla temppelivirkailija edustaa Elohimiä ja alttarille polvistumaan tuleva pariskunta kaikkia muita seremoniaan osallistuvia ja kaikkia osallistujia kehotetaan eläytymään Aatamin ja Eevan rooliin. Tämän jälkeen kaikkia sisaria kehotetaan seuraamaan miestään ja miehensä "neuvoja" samoin kuin heidän miehensä seuraa Elohimin käskyjä ja näin osoitetaan naiselle paikka MAP-kirkossa ikuisena miehensä alamaisena. Tämä vielä vahvistetaan naisten mieliin vannottamalla heitä käsi pystyssä asiassa ja verbaalisesti vahvistamaan tämä alttarin takana seisovalle Elohimia edustavalle miehelle.
Kun naiset ovat näin vannoneet niin tämän jälkee miehet vannovat seuraavansa Elohimin käskyjä samalla tavalla.
Välittömästi tämän jälkeen seremonia jatkuu "uhrauksen lain" valoilla. Uhrauksen lain valoissa kaikki, seremoniaan osallistuvat vannovat olevansa valmiita luovuttamaan kaiken omaisuutensa ja jopa henkensä Jumalan valtakunnan rakentamiseksi ja puolustamiseksi. Kovin moni ei varmasti tule tässä vaiheessa ajatelleeksi mitä tulee luvanneeksi ja vannoneeksi. Tuskin kovin moni mormonikirkkoon liittyisi, jos näistä asioista tietäisi etukäteen.

Kun esimmäiset valat on vannottu osallistujille opetetaan ensimmäinen salainen kädenpuristus "Aaronin pappeuden tunnus", jonka jälkeen videoelokuva jatkuu kuinka Aatami ja Eeva ajetaan pois puutarhasta yksinäiseen maailmaan "telestiseen kuningaskuntaan", jossa me nyt elämme ja jossa Aatami rakentaa alttarin rukoillen jumalaa. Aatamin rukoillessa alttarillaan Lusifer ilmestyy paikalle ja ilmoittaa olevansa tämän maailman jumala, mutta Aatami haluaakin viestintuojia isältään. Pian Elohim lähettääkin paikalle Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ensin tarkkailemaan ihmistä ja myöhemmin viemään Elohimin viestin ihmiselle. Mormonien temppeliopin mukaan Aatamia ei käynyt moikkailemassa itse Jumala vaan muutama Jeesuksen opetuslapsi kyselemässä salaisia käsimerkkejä ja viemään ihmiselle "evankeliumin laki" kuten se on pyhissä kirjoituksissa (Kirjoittajan sivukysymys: Missä pyhissä kirjoituksissa, mihin jumalat tarvitsevat pyhiä kirjoituksia?).

Elokuvassa apostolit ajavat Lusiferin pois, mutta ennen kuin Lusifer poistuu hän esittää uhkauksen kuinka kaikki ne jotka rikkovat tekemänsä lupaukset ja valat, jotka osallistujat tekevä "tänään tässä temppelissä", olisivat hänen omiaan ja antavat ihmiselle "evankeliumin lain" joka toimii johdantona seuraavan valan vannomiseen. Osallistuja vannovat pitävänsä "evankeliumin lain" alttain takana seisovan temppelivirkailijan edustaessa Pietaria. Evankeliumin lain pitäminen edellyttää pidättäytymistä kepeämielisyydestä, kovaäänisestä naurusta, pahan puhumisesta herran voidelluista (kirkon johtajista), herran nimen häpäisemisestä ja kaikista muista epäpyhistä ja epäpuhtaista asioista. Valan vannomisen jälkeen osallistujille annetaan toinen salainen kädenpuristus ja "Aaronin pappeuden toinen merkki".

Tämän jälkeen osallistujia vannotetaan pitään "siveyden laki", jossa he lupaavat pitäytymästä seksuaalisista suhteista muuten kuin miestensä tai vaimojensa kanssa. Valan vannomisen jälkeen osallistujille opetetaan kolmas salainen kädenpuristus ja "Melkisedekin ensimmäinen merkki", jotka jälleen vannotaan pidettävän salassa.

Seuraavaksi osallistujille annetaan "pyhityksen laki", kuten se on annettu Oppi ja Liitot -kirjassa, evankeliumin lain ja uhrauksen lain kanssa tarkoittaen, että osallistujat pyhittävät aikansa, resurssinsa ja kaiken sen millä Herra on heitä siunannut tai millä Herra on heitä siunaava, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkolle Jumalan valtakunnan rakentamiseksi maanpäälle ja Zionin perustamiseksi. Tämän valan vannomisen jälkeen osallistujille annetaan neljäs salainen kädenpuristus ja "Melkisedekin toinen merkki".

Lopuksi seremonia etenee alttarin ympärillä pidettävään rukouspiiriin, jossa osallistujille "opetetaan" oikeanlainen tapa rukoilla. Rukouksen jälkeen seremonia päättyy esiripun, sen merkkien esittelyyn sekä sen läpimenoseremoniaan, jossa osallistuja esittää esiripun takana olevalle temppelityöntekijälle temppelissä opitut salaiset kädenpuristukset ja salasanat Jumalan kasvojen eteen pääsemiseksi.

Kun ottaa huomioon temppelissä tehtävien valojen kokonaisvaltaisuuden niin eipä ole ihme, etteivät MAP-kirkon lähetyssaarnaajat tai jäsenet näistä ole halukkaita avoimesti kertomaan kenellekään. Mormonikirkkon jäsenet eivät itsekään ole tietoisia mihin ovat sitoutumassa mennessään ensimmäistä kertaa temppeliin. Kukapa olisi halukas vannomaan jumalten, enkelten ja läsnäolevien todistajien edessä olevansa valmis luovuttamaan omaisuutensa, aikansa, resurssinsa ja jopa henkenksä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkolle?

Suvaitsevaisuudesta

Päivän polttavia puheenaiheita jälleen tuntuu olevan suvaitsevaisuus ja sanavapaus. Viime viikolla USAlainen aktivisti julkaisi Youtubessa tekemänsä elokuvan "Innocence of Muslims" -trailerin, joka sytytti jälleen kiihkomielisten ruutitynnyrit roihuunsa. Eilen professori Esko Valtaoja otti tapahtumaketjuun myös kantaa omassa kolumnissaan Turun sanomissa. Valtaoja varsin oikeutetusti ilmaisee mielipiteensä kuinka molemmat, sekä elokuvan tekijät ja siihen reagoivat muslimit käyttäytyvät ääliömäisesti, ja hyvä niin koska monesti tuntuu, että oman mielipiteen esittämiselle yritetään laittaa monessakin kohdin rajoituksia "suvaitsevaisuuden" varjolla.

Usein kuulee monien uskovaisten, eikä missään mielessä mormonien taholta vähimmässä määrin, kuinka ihmiset ovat suvaitsemattomia esittäessään kritiikkiä juuri heidän uskonnostaan ja kuinka nämä ihmiset syyllistyvät milloin uskonnon mustamaalaamiseen tai jopa kiihotukseen kansanryhmää vastaan. Mielestäni on oikeutettua kysyä: Missä on näiden uskovaisten oma suvaitsevaisuus? Miksi juuri heidän uskontoa kohtaan esitetty kritiikki on suvaitsemattomuutta, eikö kritiikin esittäjän mielipiteitä tarvitse suvaita lainkaan vaan ne voidaan tuomita suvaitsemattomuudeksi ja itseen kohdistuvaksi vainoksi? Omakohtaiset kokemukseni liittyvät tiukasti mormoneihin, mutta uskoakseni samaa esiintyy monien muidenkin uskonliikkeiden kohdalla, tämän asian tiimoilta. Mormoni leirissä hyvinkin herkästi nykäistään laatikosta leimasin, jolla kritiikin esittäjä leimataan "katkeraksi", "vihaiseksi", "anti-mormoniksi", "vastustajaksi" ja milloin milläkin epämiellyttävällä leimalla pyrkimyksenä vähentää kritiikinesittäjän inhimillisyyttä eli epäinhimillistämään hänet. Epäinhimillistäminen itsessään on mitä suurinta suvaitsemattomuutta sillä siinä epäinhimillistäjä pyrkii erilaisin keinoin kieltämään kohteen ihmisyyden joko osittain tai kokonaan. Historiassa löytyy karmaisevia esimerkkejä mihin toisten ihmisten epäinhimillistämisellä on saatu aikaan ja pahimpana esimerkkinä esiin luonnollisesti nousevat toisen maailmansodan aikaiset keskitysleirit, joissa tuhottiiin "ali-ihmisiä" varsin systemaattisesti.

Kolumnissaan Valtaoja toteaa: "Yksi uskonto ei voi vaatia itselleen yleismaailmallista ehdotonta koskemattomuutta, kun sitä ei muillekaan enää sivistysvaltioissa taata." ja olen tästä täysin samaa mieltä. Jos ihmisten sananvapautta lähdetään rajoittamaan yhden joukon vaatimusten perusteella on seurauksena mahdoton tilanne, jossa tasapuolisuuden nimissä pitää kieltää kaikki, siis aivan kaikki, koska kuka tahansa voi väittää jonkin asian loukkaavan itseään ja omaa vakaumustaan täysin mielivaltaisesti ja muiden olisi sitten "suvaitsevaisuuden" nimissä pitäydyttävä loukkaamasta näitä vaatijoita. Suvaitsevaisuus ei ole pidättäytymistä, suvaitsevaisuus on sallimista. Suvaitsevainen sallii toisten elää ja ilmaista itseään haluamillaan tavoilla olkoonkin ne tavat sitten kuinka idioottimaisia tahansa. Suvaitsevainen ihminen ei hermostu ja raivostu toisten ääliömäisistä sanomisista tai tekemisistä, hän pystyy hyväksymään itseensä tai elämänkatsomukseensa kohdistuvan kritiikin ja kunnioittamaan toisen oikeutta itsensä ilmaisuun. Suvaitsevaisuus vaatii siis erittäin hyvää itsetuntoa. Uskovien itsetuntoa taas nakertavat jatkuvat ristiriidat todellisen maailman ilmiöiden ja uskonnollisten oppien välillä, josta seuraa ettei uskovainen voi luottaa omaan päättelykykyynsä ja havaintoihin, sekä uskonnollisten auktoriteettien seuraajiinsa kohdistamat psykologiset painostusmenetelmät kuten syyllistäminen ja häpeä. En siis pidä mitenkään ihmeenä kuinka kaikkein suvaitsemattomimmat ihmiset löytyvät juurikin uskontojen vaikutuspiiristä, uskontojen, jotka kovasti yrittävät väittää olevansa juuri hyvyyden ja suvaitsevaisuuden ilmentymiä kaikessa siinä "rakkaudessa" jota ne ympäristöönsä väittävät levittävänsä.

Seuraavat kysymykset ovatkin sitten jo paljon vaikeampia: Pitääkö tällaista aatteellista suvaitsemattomuutta suvaita? Missä kulkee rajat jolloin kritiikki jotain uskontoa kohtaan menee liian pitkälle? Missä kulkee se raja, jolloin tulee puuttua toisen sanomisiin ja tekemisiin? Lainsäädännössä rikoslaki toteaa näin:
10 § (13.5.2011/511)
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikoslaissa siis määritellään kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan mm. uhkailut, panettelut ja solvaukset. Voidaanko jonkun uskonnollisen liikkeen johtajan solvaamisen tai panettelun väittää olevan kansanryhmään kohdistuvaa? Mielestäni ei, kyseessä on mielestäni selkeästi yksilöön kohdistuvasta kritiikistä ja tilanne on verrattavissa poliittiseen pilakuvaan. Henkilöön kohdistuvat panettelu ja solvaustapaukset taas ratkotaan kunnianloukkausta käsittelevän lakipykälän mukaan ja se taas tarjoaa huomattavasti enemmän tilaa arvostelulle kun kyse on julkisuuden henkilöstä.


Sananvapaudesta ei voida tinkiä suvaitsevaisuuden nimissä, suvaitsevaisuutta täytyy löytyä kaikilta eikä kenelläkään tulisi olla oikeutta vaatia muita pidättäytymään mielipiteidensä ilmaisussa sikäli kun valittu ilmaisumetodi pysyy lakien määrittelemissä rajoissa.

Pahan ongelma

Ihmisen luopumiselle uskosta löytyy varmasti monen monituisia syitä. Omalla kohdallani kimmokkeen antoi eräs onnettomuus, jota seuranneen ajatusprosessin tuloksena tein tietoisen päätöksen, etten tarvinnut sellaisia jumalia, joita markkinoidaan absoluuttisen hyvinä ja rakastavina, jotka sallivat tämänlaiset sattumukset. Tapahtuman aikaan en vielä tiedostanut tällä ongelmalla olevan nimikin ja kuinka filosofit olivat tätä pohtineet jo vuosituhansia. Kyseessä on "Pahan Ongelma", jota jo antiikin epikurolaiset pähkäilivät. Monet uskonnolliset liikkeet väittävät pahan olevan seurausta vapaasta tahdosta, näin tekevät myös mormonit. Vaikka ihmisten pahoja tekoja voitaisikin perustella vapaalla tahdolla jää maailmaan silti monia kysymyksiä pahoiksi luokiteltavista asioista ja kärsimyksistä, jota vapaalla tahdolla ei voida selittää.

Yksi tällainen "paha" on evoluutio. Evoluutio, joka noin yleensä nähdään positiivisena kehitysprosessina, ei yksilöiden kannalta aina ole positiivinen asia. Evoluutio toimii geneettisten mutaatioiden voimalla eivätkä kaikki tapahtuvat mutaatiot suinkaan ole yksilön kannalta hyödyllisiä. Monet mutaatiot aiheuttavat perinnöllisiä sairauksia, syöpää tai vakavia kehitysvaurioita sikiöillä, kuten nyt vaikka Downin oireyhtymää. Mitenkään nyt väheksymättä tai loukkaamatta Downin oireyhtymästä kärsiviä ihmisiä tai heidän läheisiään ja sitä elämänriemua, joka näiden ihmisten elämässä on epäilemättä aitoa ja runsasta, on kuitenkin todettava, että kyseinen mutaatio ei ole mielestäni yksilön kannalta edullinen. Jos Downin oireyhtymän aiheuttava mutaatio tapahtuisi nyky-yhteiskunnan ylkopuolella "villissä luonnossa" yksilön selviytymismahdollisuudet olisivat merkittävästi heikentyneet verrattuna muuhun populaatioon. Evoluutio siis toimii suuressa mittakaavassa hyvänä populaatiota eteenpäin kuljettavana voimana synnyttäen aina toisinaan hyödyllisiäkin ominaisuuksia, mutta usein mutaatiot ovat yksilön kannalta varsin tuhoisia ja tällä perusteella evoluutio onkin luokiteltavissa yksilön kannalta satunnaiseksi pahaksi.

Toinen paha, jota maailmasta löytyy ja jolla ei nähdäkseni voi olla mitään tekemistä uskontojen markkinoiman vapaan tahdon kanssa, on luonnonkatastrofit ja kosmiset törmäykset. On mahdoton kuvitella kuinka ihmisten vapaa tahto aiheuttaisi maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia tai kuinka vapaa tahto olisi tasaisesti muutamien kymmenien tai satojen miljoonien vuosien välein maapalloon osuvan lähes kaiken elämän tuhoavan kosmisen kappaleen taustavoimana.

Esimerkkejä jokainen varmasti tästäkin aiheesta pystyy itse mielessään keksimään. Itse kuitenkin tämän seurauksena tulin johtopäätökseen, että absoluuttisen hyvien jumalten olemassaolo on pohjimmiltaan looginen mahdottomuus kun ottaa huomioon kuinka elämälle vihamielinen paikka maailmankaikkeus kokonaisuudessaan on.

Surffasin tänään Uskontojen Uhrien Tuki ry:n sivulle ja sieltä sattui verkkokalvoille ilmoitus entisten mormonien vertaistukiryhmän tapaamisesta.
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/

Tapaaminen mormoneista irtaantuneille/irtaantuville ja heidän läheisilleen. Tarkoituksena on keskustella vertaistuen järjestämisestä ja tutustua toisiimme. Tapaaminen on Helsingissä 27.9. klo 18-20. Lisätietoja numerosta 050 542 88 44. 

Uskonnollisten yhteisöjen vastuu mielenterveydestä

Monet uskonnot syyllistyvät tarkoituksella tai tahattomasti ihmisten manipulointiin. Selkeimpänä esimerkkinä nousee esiin pelottelu. Kristilliset ja kristillisperäiset liikkeet erityisesti ovat kunnostautuneet ihmisten pelottelussa esittämällä väitteen ikuisesta rangaistuksesta. Monet lahkot eivät ainoastaan tyydy pelottelemaan ikuisella kärsimyksellä vaan ne jatkavat pelottelua maalailemalla piruja ja perkeleitä joka puolelle saarnaamalla jäsenilleen kuinka sielunvihollinen vaanii joka nurkan takana jatkuvasti pyrkien kampittamaan uskollista seuraajaa.

Pelko itsessään on hyvin primitiivinen tunne, joka on evoluution saatossa kehittynyt parantamaan yksilön mahdollisuuksia selvitä karussa luonnossa. Alkukantainen ihminen, joka on oppinut vanhempien esimerkin kautta pelkäämään vaarallisia asioita kuten myrkkykäärmeitä tai petoeläimiä, on suvunjatkamisen ja jälkeläisten selviytymisen kannalta paremmassa asemassa ja näin hitaasti valikoitunut evoluutioprosessissa vallitsevaksi. Jotkin pelot voivat olla luontaisia eli sellaisia ettei niitä tarvitse opetella, mutta monet pelot ovat opittuja ja tähän rakoon uskonnot pelottelutaktiikoillaan pyrkivät iskemään.

Pelkoa, joka ei perustu todelliseen vaan kuviteltuun vaaraan, kutsutaan fobiaksi. Uskontojen voidaankin siis katsoa levittävän ihmisiin fobioita helvetistä ja sielunvihollisen kätyreistä tehden ihmisistä pahimmillaan vainoharhaisia jopa omia lähimmäisiään kohtaan. Mielestäni onkin oikeutettua kysyä: Miksi sivistyneessä valtiossa, kuten Suomi, sallitaan tämänkaltainen järjestäytynyt fobioiden levittäminen ilman vastuuta? Maassamme toimii lukuisia lahkoja ja kultteja joiden vaikutuksista uhriensa mielenterveyteen ei ole epäselvyyksiä. Nämä järjestöt pitävät ihmisiä otteessaan ja kun joku joskus näistä lahkoista pääsee irti on edessä pitkä kuntoutusjakso normaaliin elämään, johon usein olisi hyvä saada ammattiapua. Kustannukset nykyisellään maksaa yhteiskunta kasvaneina sosiaalimenoina ja mielenterveyspotilaiden hoitokuluina eikä tämä ole mielestäni oikein. Uskonnolliset yhteisöt tulisi mielestäni velvoittaa maksamaan mielenterveysvakuutus, jonka suuruus muotoutuisi ajan mittaan kyseisen uskonnollisen yhteisön toiminnan seurauksena ihmisten mielenterveydelle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta ja sitä mukaa arivoidusta riskitasosta suhteutettuna yhteisön jäsenmäärään. Näin uskonnolliset yhteisöt velvoitettaisiin kantamaan osuutensa niiden aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle. Oma lukunsa olisi toki yhteisöt tai herätysliikkeet, jotka eivät ole rekisteröityneet omiksi uskonnollisiksi yhteisöikseen PRH:n rekisterissä, mutta en näe mitenkään mahdottomana miksei tällaisia yhteisöjä tai niiden johtohahmoja voitaisi velvoittaa maksamaan aiheutuneita kuluja jälkijättöisesti, aivan samoinhan joutuu esimerkiksi ajoneuvovahingosta itse maksumieheksi jos ei ole vakuutusta hankkinut.

Nykyisellään oikeudenmukaisuus Suomessa ei siis toteudu sillä uskonnolliset yhteisöt eivät ole vastuussa aiheuttamistaan vahingoista suomalaisten mielenterveyteen. Uskonnonvapauden nimissä yhteisöillä on oikeus levittää pelkotiloja ja sitä kautta synnyttää fobioita ja vainoharhaisuutta ihmisten mieliin, mutta kun noutaja tulee niin yhteiskunta kantaa vastuun ja tähän olisi mielestäni saatava muutos.

Mormonitemppelit

Moni ihmettelee mitä mormonitemppeileissä suljettujen ovien takana tapahtuu? Itseasiassa monet mormonitkin asioita ihmettelevät, sillä ihan jokaiselle mormonille ei temppelin ovet avaudu. Mormonitemppeliin päästäkseen mormonin on pitänyt kuulua kirkkoon vähintään vuoden ja maksaa kirkolleen "kymmenyksiä" sen verran, että seurakunnan piispa ja/tai vaarnanjohtaja uskoo hänen maksaneen rehellisesti kymmenesosan tuloistaan. Muihin temppelikelpoisuushaastattelun kysymyksiin jäsen voikin halutessaan valehdella oikeat vastaukset eli loppupeleissä kymmenysmaksut muodostuvat määrääväksi tekijäksi temppeliin pääsylle.
Temppelitoimituksista itse temppelissä käyneet eivät puhu ulkopuolisten kanssa, sillä temppelissä he tekevät "liittoja" Jumalan kanssa joissa he vannovat etteivät paljasta temppelin salaisuuksia ulkopuolisille. Aiemmin temppelirituaaleihin kuului jopa eleitä, joilla osallistuja leikkasi oman kaulansa tai vatsansa auki ilmaisten kuinka hän mielummin kuolisi kuin paljastaisi näitä salaisuuksia. Nykyihmisestä tällainen raadollinen kulttimeininki on luonnollisesti vastenmielistä ja MAP-kirkko muuttikin temppelirituaalejaan poistaen nämä "kuolemanvalat" rituaaleistaan, vaikka aikoinaan Joseph Smith väitti temppelirituaalien olevan ikuisesti muuttumattomia. Onpa temppelissä aikoinaan myös vannottu kostoa profeetan murhaajille ja heidän jälkeläisilleen aina neljänteen sukupolveen asti 1800-luvulla samoihin aikoihin kun Brigham Young, MAP-kirkon toinen profeetta, opetti verisovitusoppiaan.
Mitä siis temppelissä tapahtuu? Hiljattain youtubeen ilmestyi asiaa vailaiseva kanava, jossa on salakuvattu näitä rituaaleja. Youtube kanava löytyy osoitteesta: http://www.youtube.com/user/Newnamenoah

Miksi tämä blogi?

Miksi? Hyvä kysymys. En oikein itsekään tiedä. Välillä vain tuntuu pitkästyttävältä seurailla ja kommentoida pelkkiä Internetin keskustelupalstoja, joissa kaltaiseni entiset mormonit purkavat ajatusiaan ja tuntojaan keskenään tai kinastelevat mormonismin omituisuuksista ja epäjohdonmukaisuuksista aktiivisten mormonien kanssa. Siispä päätin kokeilla bloggaamista vaihtelun vuoksi ajatuksena suoltaa tähän blogiin milloin minkäkinlaista ajatusvirtaa liittyen mormonismiin, ateismiin ja filosofioihin yleensä.

Jos joku tätä blogia joskus lukee niin kysymyksiä saa lähettää ja ehdotuksia siitä mistä haluaisitte kuulla ajatuksiani. Katsotaan mihin tämä johtaa vai johtaako mihinkään.