Intuitiivinen ajattelu vs. analyyttinen ajattelu

Huhtikuussa 2012 Science Now lehdessä julkaistiin artikkeli "To Keep the Faith, Don't Get Analytical". Artikkeli pureutuu viimeaikaiseen psykologiantutkimukseen ihmisten uskonnollisista taipumuksista.

Psychologists often carve thinking into two broad categories: intuitive thinking, which is fast and effortless (instantly knowing whether someone is angry or sad from the look on her face, for example); and analytic thinking, which is slower and more deliberate (and used for solving math problems and other tricky tasks). Both kinds of thinking have their strengths and weaknesses, and they often seem to interfere with one another.

Psykologit ovat siis jo jonkin aikaa jakaneet ihmisen ajattelutavat kahteen kategoriaan: intuitiiviseen ajatteluun ja analyyttiseen ajatteluun. Intuitiivistä ajattelua voisi luonnehtia jonkinlaiseksi pikatieksi johtopäätösten tekemiseen kun taas analyyttinen ajattelu vaatii enemmän aikaa ja tarkoituksenmukaisuutta.

Artikkeli havainnollistaa näiden kahden ajattelutavan välisiä eroja esimerkillä seuraavasti:

For example, "A bat and ball cost $1.10 in total. The bat costs $1.00 more than the ball. How much does the ball cost?" Although $0.10 comes easily to mind (it's the intuitive answer), it takes some analytical thought to come up with the correct answer of $0.05. People who chose more intuitive answers on these questions were more likely to report stronger religious beliefs, even when the researchers controlled for IQ, education, political leanings, and other factors.

Ihmiset jotka vastasivat kysymykseen intuititiivisellä vastauksella pallon hinnasta osoittautuivat tutkimuksessa useammin uskonnollisemmiksi kuin ne jotka vastasivat käyttämällä analyyttistä ajattelua. Tulokset vain vahvistuivat saman tutkimuksen toisessa osiossa.

In the same study, another group of volunteers wrote a paragraph about a time in their lives when either following their intuition or careful reasoning led to a good outcome. Those who wrote about intuition reported stronger religious beliefs on a questionnaire taken immediately afterward.

Tulosten perusteella tutkijat muodostivatkin hypoteesin kuinka intuitiivinen ajattelu voimistaa uskonnollisuutta ja kun taas analyyttinen ajattelu vähentää sitä. Hypoteesinsä testaamiseksi tutkijat ryhtyivätkin järjestämään koetta, jossa he pyrkivät tutkimaan koehenkilöiden uskonnollisuutta sen jälkeen kun he olivat suorittaneet tehtäviä, joiden tarkoituksena oli aktivoida intuitiivisia ja analyyttisiä ajatusprosesseja eri tasoilla. Analyyttistä ajattelua havainnollistaneisiin kokeisiin osallistuneiden vastauksissa oli havaittavissa selvästi heikompi uskonnollisuus kuin niillä, jotka osallistuivat intuitiivista ajattelua testanneisiin kokeisiin.

Viimeisessä kokeessaan tutkijat esittivät koehenkilöille samat kysymykset, toiselle ryhmälle normaalilla fontilla ja toiselle ryhmälle kirjoitettuna vaikealla fontilla ja jonka lukeminen vaatii analyyttistä ajattelua. Jälleen tulokset vaihvistuivat ja analyyttiseen ajatteluun "pakotetun" ryhmän tulokset kertoivat karua kieltään alentuneesta uskonnollisuudesta.

Kaikissa koetilanteissa koehenkilöt oli jaettu ryhmiin satunnaisesti ja kahdessa tapauksessa koeryhmille oli tehty myös viikko ennen koetta esikysely koehenkilöiden uskonnollisuudesta. Uskonnollisuudessa ei ennen koetilannetta havaittu eikä ollut syytä olettaa minkäänlaisia poikkeamia ryhmien välillä.

Tutkijoiden mukaan tulokset näyttävän osoittavan siihen suuntaan, että uskonnollisuus on vahvasti sidoksissa intuitiiviseen ajatteluun, kognitiivisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Psykologi Nicholas Epley Chicagon yliopistosta toteaakin tutkimustulosten vahvistavan käsityksiä siitä kuinka uskonnollisuudessa on kyse enemmänkin tunteesta kuin ajattelemisesta.

Oma käsitykseni on jo pidemmän aikaa ollut, että uskonnollista uskoa ei voi kukaan ajaa pois toisen ajatusmaailmasta millään eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos uskonnollista uskoa vastaan hyökkää se aiheuttaa pakostakin puolustusreaktion, jonka seurauksena uskovainen joutuu entistä voimakkaammin perustelemaan itselleen miksi uskoo siihen mihin uskoo, ajaen uskovaisen entistä syvemmälle uskontonsa suohon. Uskonnollisesta uskosta eroon päästäkseen, nyt tämänkin tutkimuksen perusteella, henkilön tulee omaksua analyyttinen tapa ajatella. Pelkkä raakojen faktojen ja todisteiden esittäminen uskovaiselle ei tuota hedelmällisiä tuloksia ellei uskovainen ole valmis tai halukas käyttämään faktojen ja todisteiden analysointiin vaadittavia ajattelumenetelmiä. Monet uskonnot, varsinkin vahingolliset, pyrkivät monin keinoin heikentämään ihmisten kykyä ajatella analyyttisesti painottaen juurikin tunteita yhteisöjen painottaessa tunne-elämyksien kertovan kuinka oikeassa yhteisön opit ovat. Uskonnot luottavat harjoittamansa tunnemanipulaation synnyttävän oikeanlaisia intuitiivisia päätöksiä uhrissa. Tunnemanipulaaton mankeliin ajautuneen uhrin luottamus omaan kykyynsä ajatella analyyttisesti on monesti merkittävällä tavalla alentunut ristiriitaisten opetusten, epäjohdonmukaisen maailmankuvan ja vallanhimoisten uskonnollisten johtajien ohjauksen alla. Kapuloita itsenäisen ajattelun rattaisiin entisestään heittää usein yhteisön uhriin iskostama varsin välinpitämätön, epäluuloinen tai jopa kielteinen asenne kaikkia maallisia, uskonnollisen yhteisön ulkopuolisia, asioita kohtaan.