Viime vuosikymmenien aikana aivotutkijat ovat uudelleen ja uudelleen havainneet kokeissa kuinka ihmisen aivokuvista pystytään lukemaan ihmisen tekemä päätös yksikertaisista elimistön motoriikkaan liittyvistä tehtävissä jopa 80% tarkkuudella ennen kuin ihminen tulee päätöksestään tietoiseksi. Tutkimustulokset ovat selkeä osoitus kuinka ainakin tällä osa-alueella ihmisten tekemät näennäisen tietoiset päätökset eivät synny tietoisten ajatusprosessien seurauksena. Ihminen tulee vain tietoiseksi päätöksestä vaikka uskoo tekevänsä sen tietoisesti. Jos ihminen ei itse pysty valitsemaan omia ajatuksiaan tai omien aivojensa tilaa niin on kysyttävä: Missä se valinnan vapaus tai vapaa tahto oikein on?
There is no question that (the most, if not all) mental events are the products of physical events. The brain is a physical system, entirely beholden to the laws of nature - and there is every reason to believe that changes in its functional state and material structure entirely dictate our thoughts and actions. But even if the human mind was made of soul-stuff, nothing about my argument would change. The unconscious operations of a soul would grant you no more freedom than the unconscious physiology of your brain does.Lähtökohtaisesti Harris siis kiistää tietoisen valinnan mahdollisuuden vedoten siihen kuinka aivot toimivat riippumatta ihmisen tietoisista prosesseista päätösten vain putkahtaessa tietoisuuteen riippuen kulloisestakin aivojen tilasta ja rakenteesta. Tahdonalaisten ja tiedostamattomien toimintojen eroa Harris luonnehtiin seuraavasti:
There is a distinction between voluntary and involuntary actions, of course, but it does nothing to support the common idea of free will (nor does it depend upon it). A voluntary action is accompanied by the felt intention to carry it out, whereas involuntary action isn't. Needless to say, this difference is reflected at the level of the brain. And what a person consciously intends to do says a lot about him.Ihminen ei siis pysty kontrolloimaan omien aivojensa tilaa tietoisesti ja tulee tietoiseksi vain pienestä osasta aivojen prosessiketjuja näennäisen tietoisten valintojen ja toimintojen synnyttäessä ihmiselle ainoastaan kokemustuntemuksen tietoisesta valinnasta.
Ihminen ei myöskään pysty tietoisesti kontrolloimaan omaa tajunnan tilaansa ja sen taustalla piilottelevia fysikaalisia prosesseja. Esimerkkinä voidaan tarkkailla kuinka vakavan onnettomuuden sattuessa tai päähän kohdistuneen iskun seurauksena aivot "sammuttavat" tietoisuuden, mutta voivat edelleen ylläpitää kriittisiä elintoimintoja. Tajuttomuus, joka tuollaisessa tilanteessa syntyy, ei luonnollisestikaan ole ihmisen tietoinen valinta, eikä ihmisen tietoinen minä ole millään muotoa "kuskin paikalla" elintoimintojen varmistamisessa vaan aivot ovat ja aivot myös mahdollisesti myöhemmin shokkitilanteen korjauduttua jälleen käynnistävät tietoisuuden. Tietoisuus ja sitä mukaa näennäisen tietoisesti tehtävät päätökset onkin tämän perusteella siis perusteltua nähdä vain osana normaalia fysiologista aivotoimintaa, joka ei itsessään pysty vaikuttamaan siihen millaisia valintoja aivot tekevät tai millaisia ajatuksia aivot nostavat tietoisuuteen.
Luettuani Sam Harrisin kirjan olen entistä vakuuttuneempi, että tietoinen ihminen ei ole se joka ihmisen elämää hallitsee vaan tietoisuus itsessään on vain pieni osa kokonaiskuvaa. Harrisin esittämät näkemykset kuinka ajatukset ja päätökset nousevat ihmisen tietoisuuteen tiedostamattomista prosesseista kulloisenkin aivojen tilan perusteella antaa myös paremmat eväät hyväksyä muut ihmiset paremmin sellaisina kuin he ovat, sillä ihminen on kuitenkin aina oman biologiansa vanki. Harris toteaakin näin:
Our sense of our own freedom results from our not paying close attention to what it is like to be us. The moment we pay attention, it is possible to see that free will is nowhere to be found, and our experience is perfectly compatible with this truth. Thoughts and intentions simply arise into the mind. What else could they do? The truth about us is stranger than many suppose: The illusion of free will is itself and illusion.Nähtäväksi lopulta jää kuinka vankan kannatuksen Sam Harrisin varsin radikaalit ajatukset vapaasta tahdosta tulevat saamaan ja tuleeko hänen ajatuksensa merkittävästi vaikuttamaan tulevaisuudessa esimerkiksi oikeuslaitoksen ja vankiloiden käytäntöihin rikollisten kouluttamiseksi yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Kirja itsessään oli melko helppolukuinen ja lyhyt, suosittelen lämpimästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti