Nuorten Voimaksi V

Sarjan viides osa. Linkki käsiteltävään MAP-kirkon lehteen löytyy sarjan ensimmäisestä osasta.

Musiikki ja tanssi s. 22-23

s. 22: "Valitse huolellisesti musiikki, jota kuuntelet. Kiinnitä huomiota siihen, mitä tunteita kuuntelu sinussa herättää."

Mitäpä muutakaan tämä taidemuoto voisi herättää kuin tunteita? Se miksi omiin musiikkivalintoihin taas tulee MAP-kirkon mukaan kiinnittää huomiota löytyy jälleen siitä miten teksti jatkuu:

"Joihinkin musiikkikappaleisiin voi sisältyä jumalattomia ja turmiollisia sanomia. Älä kuuntele musiikkia, joka sanoituksellaan, rytmillään tai voimakkuudellaan yllyttää moraalittomuuteen tai ihannoi väkivaltaa. Älä kuuntele musiikkia, joka sisältää alhaista tai loukkaavaa kieltä tai edistää jumalattomia tapoja. Sellainen musiikki voi turruttaa hengellisen herkkyytesi." 

Ensin siis kiinnitetään huomiota millaisia tunteita musiikki herättää ja tämän jälkeen ohjeistetaan valitsemaan kuunneltavaksi vain sellaista musiikkia, joka herättää "oikeanlaisia" tunteita. Kyse on siis selkeästä tunteiden manipuloinnista. Tiettyjä oikeanlaisia tunteita herättävä musiikki on siis vain sallittua ja näin ollen annetaan samalla ymmärtää kuinka iso kirjo ihmisen tunteista ei ole toivottavia ja kuinka jotkin tunteet, joita "jumalaton" musiikksi synnyttää, ovat suorastaan haitallisia. Oikeanlainen musiikki synnyttää kirkon kannalta toivottuja tunnereaktioita ja näin ollen vahvistaa yksilön tunnesidettä kirkkoa kohtaan. Voimakkaita tunnesiteitä synnyttämällä synnytetään luonnollisesti hyvin uskollisia palvelijoita, jotka ovat valmiita tekemään mitä vain rakastamansa asian puolesta, vaikka lentämään lentokoneita päin rakennuksia.

s. 22: "Opettele kirkon lauluja ja laula niitä. Kirkon laulut voivat kohottaa henkeäsi, kannustaa sinua vanhurskaisiin tekoihin sekä auttaa sinua kestämään vastustajan kiusaukset."

Jälleen MAP-kirkko näyttää olevan hyvin tietoinen kuinka laulut vaikuttavat mieleen ja kuinka kannustamalla tiettyjen "hyvien laulujen" laulamiseen manipuloidaan nuorta mieltä, samalla toki unohtamatta pientä pelottelua "vastustajasta." Kannustamalla toimimaan näin MAP-kirkko itseasiassa pyrkii manipuloimaan mieleen ajatuksenpysäytysmekanismeja, joiden tarkoituksena on sulkea mielestä pois kirkon kannalta epäsuotuisat ajatukset. Kun henkilö, jonka mieleen tulee jokin "kielletty ajatus", esim. vaikkapa seksuaalisuuteen liittyen, henkilö voi pyrkiä eroon mieltä vaivaavasta ajatuksesta, tai kuten Nuorten Voimaksi lehtinen toteaa "auttaa sinua kestämään vastustajan kiusaukset," hyräilemällä jotain kirkon laulua. Tarpeeksi harjoiteltuaan tästä ajatuksenpysäyttämisestä tulee automaattinen, eikä ihminen edes huomaa alkavansa hiljaa hyräilemään. Tämä nousi esille myös eräässä entisten mormonien keskustelussa, jossa keskustelun aloittaja kertoi kuinka hän usein kirkon jätettyäänkin havahtui hyräilemästä kirkon lauluja. Ongelma tällaisessa ajatuksenpysäytyksessä kuitenkin on, että mieleen kumpuavia ajatuksia ei tule koskaan kunnolla prosessoineeksi ja ne voivat kasautua ja muodostua hyvinkin pakkomielteisiksi pitkällä aikavälillä, mikä aiheuttaa enstistä suurempaa ahdistusta varsinkin jos ne ovat ns. "kiellettyjä ajatuksia", joista henkilö on ehdollistettu tuntemaan syyllisyyttä.

s. 23: "Tanssi voi olla hauskaa ja suoda mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä. Mutta sitäkin voidaan käyttää väärin. Vältä tanssiessasi täyttä vartalokosketusta partnerisi kanssa. Älä käytä sellaisia asentoja tai liikkeitä, jotka viittaavat sukupuoliseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen tai ovat muutoin sopimattomia."

Tanssiminenkin pitää näemmä mormonipiireissä suorittaa tiettyjen tiukkojen sääntöjen puitteissa. Tanssi on ollut ja on edelleen hyvin oleellinen osa kulttuuria ja tärkeä tunteiden ilmaisumuoto. Jälleen kieltämällä tanssista monia osa-alueita MAP-kirkko manipuloi otteessaan olevien ihmisten tunteita pitääkseen otteessaan olevat ihmiset toivotussa kirkon kannalta suotuisassa mielentilassa.

Ohjeistamalla tällä tavalla nuoria musiikkiin ja tanssiin liittyen MAP-kirkko pyrkii kokonaisvaltaiseen tunteiden manipulointiin ja ns. "kiellettyjen epäilystä herättävien tunteiden" surkastuttamiseen. Ymmärränkin tämän luettuani miksi oma tunne-elämäni on niin puutteellista ja kokemani tunteet, ennen kaikkea iloon liittyvät, ovat vain varjoja siitä mitä ne voisivat olla. En pidä tätä minään ihmeenä kun miettii millaiseen tunnemanipulaatiomankeliin nuoret mormonilapset syntymästään työnnetään. Mankelin läpikäyneenä ja siitä eroon päässeenä ihmisenä tunne-elämäni on pahasti riekaleina ja sen korjaaminen ei ole millään tavalla suoraviivaista. Kadotettuja ja surkastettuja kirkollisen kasvatuksen varhaislapsuudessa ja nuoruudessa tuhoamia tunteita tuntuu olevan kovin vaikea ellei täysin mahdoton saada takaisin.

Fyysinen ja henkinen terveys s. 25-27

s. 25: "Älä juo kahvia äläkä teetä. Älä milloinkaan käytä tupakkatuotteita tai alkoholia missään muodossa. Ne aiheuttavat riippuvuutta ja ovat vahingollisia kehollesi ja hengellesi."

Pelottelua riippuvuudella. Toki näillä aineilla on ominaisuuksia, jotka voivat synnyttää riippuvuttaa, sitä tuskin kukaan kieltää, mutta riippuvuussuhteen syntyminen näihin aineisiin on hyvin yksilöllistä. Julistamalla absoluuttisesti näiden aineiden aiheuttavan riippuvuutta MAP-kirkko kuitenkin synnyttää turhaa vainoharhaisuutta ja ennakkoluuloja näitä aineita ja niiden käyttäjiä kohtaan. Lisäksi kahvin ja teen sisältämien ainesosien, kofeiini mukaan lukien, on osoitettu olevan terveyttä edistäviä samoin kuin tietyt alkoholijuomat kohtuullisesti käytettynä. Ainoastaan tupakka on tästä listasta sellainen tuote, jolle tietääkseni ei ole tieteellistä näyttöä terveysvaikutuksista.

Luokittelemalla nautintoaineita sallituiksi ja kielletyiksi MAP-kirkko pyrkiikin manipuloimaan ihmisten ajattelua entisestään. Kontrolloimalla ruokavaliota uskonto hiipii osaksi arkea ja pakottaa uhrinsa jatkuvasti pohtimaan uskoon liittyviä asioita ja lopulta ihmisen koko elämä pyörii tämän yhden asian ympärillä. Ruokavalion kontrolli asettuu kategorisesti samalle tasolle kuin vaatetuksen ja somistautumisen kontrollointi, jota käsittelin sarjan ensimmäisessä osassa.

s. 26: "Riippuvuudet vahingoittavat fyysistä, henkistä, emotionaalista ja hengellistä hyvinvointiasi. Ne vahingoittavat perhe- ja ystävyyssuhteita sekä heikentävät omanarvontuntoasi. Ne rajoittavat kykyäsi valita itse. Jos kamppailet minkä tahansa riippuvuuden kanssa, pyydä heti apua vanhemmiltasi ja piispaltasi."

Tässä kohdin tekstissä on paljon hyvää, mutta niinhän se on, että tarjoamalla huonot asiat hyvien asioiden välissä huonokin asia uskotaan helpommin. Huono asia tässä kohdin on kehotus etsiä apua seurakunnan piispalta. Jos nuori todellakin kamppailee jonkin vakavan riippuvuuden kanssa niin tukea ja apuja varmasti saa läheisiltä, mutta seurakunnan piispan puoleen kääntymistä en ymmärrä tässä kohdin lainkaan. Onko seurakunnan piispa riippuvuuksien hoitoon erikoistunut lääkäri tai terapeutti? Ei ole! Mormonipiispat ovat tavallisia maallikoita, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista pätevyyttä tai kokemusta riippuvuuksien hoidossa. Harvemmin sellaista löytyy myöskään nuoren vanhemmilta, joten apua tulisi ehdottomasti hakea ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisilta. Lisäksi riippuvuuden aiheuttaja ja perimmäinen syy voi myös olla seurausta juuri tästä käsittelemästäni vihkosesta silmille hyppivä MAP-kirkon manipulointi, jonka aiheuttamia paineita nuori mahdollisesti pakenee riippuvuuden synnyttäneen aineen tuomaan hetkelliseen euforiakokemukseen. Jos riippuvuus, kuten se usein on, on pakoa omasta todellisuudesta ja sen perimmäinen syy juuri MAP-kirkko niin apua kirkon piiristä ongelman tunnistukseen ja korjaamiseen tuskin löytyy. Tämä potentiaalisesti varsin haitallinen ohje hakea ensisijaisesti apua yhteisön sisältä toistuu vielä tekstissä toiseenkin kertaan, joten tekstin perusteella on aika selvää kuinka ongelmia pyritään ratkomaan ensisijaisesti yhteisön sisällä ja näin ollen ongelmat saattavat pitkittyä ja mahdollisesti jääden kokonaan ratkaisematta.