Ajattele mielessäsi jotain henkilöä joka on mielestäsi epämiellyttävä. Kuvittele olevasi tuo henkilö niinkuin olisit syntynyt häneksi, sinulla olisi hänen vanhempansa, hänen geeninsä, olisit kasvanut siinä ympäristössä, jossa hän kasvoi jne. Käyttäytyisitkö toisin kuin hän, jos olisit hän?
Hetken mietittyään suurin osa ihmisistä vastaa kysymykseen kieltävästi. Harjotus auttaa usein ihmisiä ymmärtämään kuinka ihminen on geneettisten ominaisuuksiensa ja sosiaalisen ehdollistamisen synnyttämä kokonaisuus. Toisin sanoen harjoitus auttaa intuitiivisesti hahmottamaan kuinka vapaa tahto on illuusio.
Vaikka valintojen tekeminen tuntuu ihmisestä itsestään vapaalta jokainen valinta syntyy vasteena kulloisenkin tilanteen ulkoisille ärsykkeille. Koska emme voi hallita aistimiamme ärsykkeitä emme voi myöskään hallita näiden ärsykkeiden perusteella tekemiämme valintoja. Valinta jonka teemme perustuu täysin geneettisiin ominaisuuksiin ja omassa henkilöhistoriassa oppimiimme asioihin. Jos ajattelemme kaikkia niitä valintoja, joita olemme menneisyydessä tehneet, ottaen huomioon kaiken, sen mitä olimme oppineet ennen valintaa, voimme todeta, että tekemämme valinta on ollut ainoa mahdollinen. Myöhemmin toki opittuamme jotain uutta olemme mahdollisesti ajatelleet, että tekemämme valinta oli "väärin" tai "huono" ja saatamme tuntea tekemästämme valinnasta syyllisyyttä, mutta tällöin on hyvä muistaa, että myöhemmin arvioidessamme menneisyydessä tekemiämme valintoja olemme oppineet jotain uutta, joka mahdollisesti valintatilanteessa olisi vaikuttanut lopputulokseen.
1980 -luvulla Benjamin Libet tutki valintojen tekemiseen liittyviä prosesseja ihmisaivoissa magneettikuvaamalla. Tutkimuksissa hän havaitsi, että ihmisen tekemä valinta näkyi aivoissa noin puoli sekuntia ennen kuin henkilö tuli valinnastaan tietoiseksi. Myöhemmät tutkimukset ovat sittemmin vahvistaneet Libetin havainnot ja viittaavat, että päätös jonkin päätöksen kumoamisesta syntyy myös alitajuisesti. Neurotieteelliset tutkimustulokset siis vahvistavat käsitystä kuinka päätöksenteko tapahtuu aivoissa tiedostamattomasti, eikä näin ollen anna syytä uskoa vapaaseen tahtoon.
Jos emme oikeasti tee valintoja vapaasti, kuten psykologit ja neurologien tutkimukset viime vuosikymmeninä ovat osoittaneet, niin emme voi olla myöskään vastuussa millekään korkeammalle taholle tekemistämme valinnoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti