Hesari kirjoitti lähetyssaarnaajista

HS Espoo julkaisi tänä aamuna jutun mormonilähetyssaarnaajista. Juttu kertoo kolmesta nuoresta lähetyssaarnaajanaisesta, jotka ovat tulleet USA:sta Suomeen käännyttämänä ihmisiä mormonikirkkoon. Moni oletettavasti lukee artikkelin sen syvemmin pohtimatta miten lähetystyöaika ulkomailla vaikuttaa näihin nuoriin naisiin. Artikkeli tarjoaa pienen tirkistyksen lähetyssaarnaajien tiukasti ohjattuun päiväohjelmaan ja rutiineihin. Juttu alleviivaa hyvin kuinka kirkko totaalisesti kontrolloi näiden nuorten elämää ja aivopesee heistä uskovia mormoneja. Lähetystyöaika on usein määrittävä tekijä uskovaisen mormonin elämässä ja sitoo nuoren kirkkoon. Onkin valitettavaa etteivät nämä nuoret itse ymmärrä kuinka kirkko manipuloi heitä ja koko lähetystyöajan tarkoitus on pääasiallisesti sitoa heidät kirkkoon.

Katsotaan siis hieman tarkemmin miten artikkeli paljastaa kirkon vahvan manipuloinnin.

Lähetyssaarnaajien elämä Suomessa on kurinalaista. Kezos, Gilliat ja Wilson heräävät aamuisin puoli seitsemältä. He käyvät lenkillä, syövät aamiaisen ja suunnittelevat päivän ohjelman.

Työpäivä kestää aamukymmenestä iltayhdeksään. Sen aikana lähetyssaarnaajat opiskelevat suomen kieltä ja pyhiä kirjoituksia, tapaavat niin mormonismista kiinnostuneita kuin jo kirkkoon liittyneitä ja pysäyttelevät ihmisiä kadulla keskustellakseen heidän kanssaan uskosta.

Miljöökontrollin perustukset valetaan tiukalla aikatauluttamisella. Kirkko määrittää päivän aikataulun, heräämis- ja nukkumaanmenoajoista lähtien. Nuoret on myös irrotettu tärkeistä ihmissuhteistaan sijoittamalla heidät kauas kodeistaan ja ystävistään.

Koti-ikävä on lähetyssaarnaajalle tuttu seuralainen. Yhteyttä perheeseen saa pitää kerran viikossa vapaapäivänä.

Myös lähetystyöaikana syntyvät merkitykselliset ihmissuhteet rikotaan siirtelemällä nuoria parin kuukauden välein paikasta toiseen.

Lähetyssaarnaajat muuttavat parin kuukauden välein. Samalla vaihtuu pari.

”On rankkaa muuttaa, kun joutuu jättämään rakkaiksi tulleita ihmisiä”, Gilliat sanoo.

Näin ainoa pysyvä asia heidän elämässään tänä aikana on kirkon organisaatio, johon luonnollisesti syntyy voimakas riippuvuussuhde.

Toinen miljöökontrollin peruspilari on ruoka- ja nautintoaineiden sääntely. Mormonikirkossa omat aiheeseen liittyvät ohjeet erottavat jäsenet ympäröivästä yhteiskunnasta ja pitävät heidät jatkuvasti varpaillaan siitä mitä voi suuhunsa panna.

Mormonit noudattavat omia terveysohjeitaan, joita nimitetään viisauden sanaksi. Siksi mormonit eivät juo teetä, kahvia tai alkoholia. Syödä voi varsin vapaasti mitä vain.

Määritellyt rajoitukset ruoka- ja nautintoaineista käytännössä pakottavat jäsenet jatkuvasti pohtimaan uskontoa ja kirkon määräyksiä. Tämä on tyypillinen tapa, jolla uskonyhteisö tunkeutuu osaksi ihmisen arkea ja pyrkii manipuloimaan ihmisiä.

Lähetyssaarnaajien päiväohjelmaan kuuluu oleellisena osana julistustyö. Kun ihminen saadaan tavalla tai toisella ääneen julistamaan jotain ideologiaa se muokkaa henkilön sisäisiä uskomuksia tuon julkilausutun ideologian mukaisiksi.

”Olin oppinut muilta Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta halusin selvittää, pitääkö oppimani paikkansa – ovatko Jeesus ja Jumala todellisia”, hän sanoo.

”Nyt tiedän, että ovat.”

Sen sijaan, että hän kertoisi uskovansa Jumalaan ja Jeesukseen, hän väittää nyt "tietävänsä." Lähetystyöajan vahva manipulointi on siis toiminut ainakin hänen kohdallaan kirkon toivomalla tavalla.

Kotiinpalaavat lähetyssaarnaajat

Neljäs elokuuta 2016 John Dehlin julkaisi facebookissa kuvan "sopimuksesta," jolla velvoitetaan kotiin palaavaa lähetyssaarnaajaa osallistumaan kirkon toimintaan ja pidättäytymään erossa kirkon ulkopuolisista ystävistään.


Nyt julkaistu paperi on melko raskauttavaa tekstiä. Mikäli et vielä lukenut aiemmin kirjoittamaani sarjaa uskonnollisesta manipuloinnista suosittelen tekemään niin nyt. Tässä "sopimuksessa" kulminoituu konkreettisella tavalla monet [manipulointitekniikat]. "Sopimuksessa" [julkinen sitoutuminen] kotiin palaava lähetyssaarnaaja lupaa:

1. Osallistua kirkon instituuttiin joka viikko. [Ajanhallinta, käytöksen hallinta, miljöökontrolli]
2. Käydä kirkossa joka sunnuntai. [Ajanhallinta, käytöksen hallinta, miljöökontrolli]
3. Hyväksyä kirkon tehtävät, joita hänelle annetaan. [Ajanhallinta, käytöksen hallinta]
4. Raportoida lähetystyöstään vaarnan johtokunnalle. [Oppi yli yksilön, Sosiaalinen paine]
5. Puhua sakramenttikokouksessa. [julkinen sitoutuminen, sosiaalinen paine]
6. Pukeutua säädyllisesti ja käyttäytyä kuin lähetyssaarnaaja. [Sosiaalinen paine, tasovaatimukset, käytöksen hallinta]
7. Ylläpitää temppelisuositustaan. [tasovaatimukset, ladattu kieli, elitismi]
8. Kunnioittaa tehtäväänsä elämällä rehdisti. [tasovaatimukset, ladattu kieli]
9. Käymään temppelissä säännöllisesti. [Ajanhallinta, käytöksen hallinta, miljöökontrolli]
10. Osallistumaan viikottaisiin palaavien lähetyssaarnaajien koulutukseen neljän viikon ajan. [Ajanhallinta,käytöksen hallinta, miljöökontrolli]

Kotiin palaavan odotetaan myös kirjaavan millä tavoin hän ylläpitää hengen vaikutusta [mystinen manipulointi] omassa elämässään, etsii henkilökohtaista "puhtautta" [tasovaatimukset] olemalla tekemisissä vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka jakavat hänen uskomuksensa, arvonsa, sitoumuksensa ja periaatteensa [miljöökontrolli, elitismi, riippuvuuden synnyttäminen, me vastaan muut]. Sopimuspohjassa on tilaa myös uratavoitteille ja ajatuksille kuinka kasvattaa henkilökohtaista voimaa valmistautumalla [ladattu kieli] ja kuinka hänestä tulee Kristuksen opetuslapsi [elitismi, mystinen manipulointi, ladattu kieli]. Lisäksi allekirjoittajan edellytetään kertovan mitä vanhemmat ja mahdolliset sisarukset voivat odottaa häneltä [sosiaalinen paine, julkinen sitoutuminen] ja miten hän kehittää positiivisia elämäntapojaan [ladattu kieli], joihin lukeutuvat mm. säännöllinen temppelissä käynti ja lahjoitusten tekeminen kirkolle [käytöksen hallinta]. Lopuksi allekirjoittaja lupaa vielä opetella kunnioittamaan ja etsimään jumalallisia lupauksia, jotka Herra on luvannut kaikille, jotka vilpittömästi häntä etsivät [mystinen manipulointi, tasovaatimukset, euforian käynnistys].

Mielenkiintoinen kysymys mitä tämän luettuani mieleeni tuli on: "Mitä tapahtuu jos kotiin palaava ei suostu tällaista "sopimusta" allekirjoittamaan?" Kotiinpalaavien lähetyssaarnaajien jääminen pois kirkosta on mitä ilmeisimmin erittäin paha ongelma nykyään. Lähetyssaarnaajat luonnollisesti kohtaavat vapaan tiedon valtateiltä kirkon oman kerronnan kanssa ristiriitaista informaatiota ja ilmeisen usein myös päätyvät epäilemään omia uskomuksiaan sekä kirkon totuusväitteitä kaksivuotisen urakkansa aikana. John Dehlin on myös tunnistanut ongelman ja ryhtynyt tekemään aiheesta omaa podcastsarjaa, joka käsittelee juuri lähetyssaarnaajien uskonkriisejä. Podcastsarjan ensimmäisessä osassa haastatellun Josh Teschin tarina on karu. Nykyään Joshin vanhemmat ja perhe ilmeisesti karttavat häntä ainakin osittain, koska hän on menettnyt uskonsa MAP-kirkkoon eikä ole enää aktiivinen kirkon jäsen.

MAP-kirkossa onkin mielestäni havaittavissa asenteiden ja käytäntöjen radikalisoitumista, mikä lienee tyypillistä kutistuvissa uskonyhteisöissä, jotka tuntevat itsensä uhatuksi vahvan mustavalkoisesti polarisoituneen me vastaan muuut -opin seurauksena. Yhteisön eristäytyessä voimakkaammin ulkopuolisesta maailmasta se kääntyy yhä enemmän ja enemmän sisäänpäin suojellakseen omaa identiteettiään ja vastaava on nähty mormonisminkin historiassa mm. FLDS:n erkaannuttua Utahin valtamormonismista 1900-luvun alkupuolella. Nähtäväksi jää kuinka pitkälle MAP-kirkko radikalisoituu ja miten paljon agressiivisemminksi sen toimet omien jäsenten pitämiseksi ruodussa vielä muotoutuvat.

Päivitys 15.8.2016:
Sosiaalisessa mediassa noussutta kohua seurasi myös Salt Lake Tribune -lehti, joka julkaisi asiasta uutisen. Tribunen päättää artikkelinsa vaarnanjohtajan kommenttiin ettei kyseistä käytäntöä enää tulla käyttämää. Sosiaalinen media on jälleen todistanut voimansa ja kirkko joutui poistamaan arveluttavan käytännön. Viikonloppuna Salt Lake Tribunen kolumnisti Robert Kirby vielä ryöpytti kirkkoa aiheesta todeten mm. kuinka tällaiset "sopimukset" tekevät kaikista asianosaisista valehtelijoita ja teeskentelijöitä.