keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Totuus vanhoista valheista

Olisiko tässä viimein valoa mormonitunnelin päässä näkyvillä? Jokin aika sitten huomioin tämän tuulenvireen muutamista puheista, joita kirkon johtajat ovat viimeaikoina pitäneet. Tämän jälkeen MAP-kirkko on julkaissut omilla verkkosivuillaan parikin esseetä kirkolle kiusallisista historian aiheista.
Ensin kirkko julkaisi sivuillaan tekstin kirkon harrastamasta rotuerottelusta, jossa todettiin mm. näin:
The justifications for this restriction echoed the widespread ideas about racial inferiority that had been used to argue for the legalization of black “servitude” in the Territory of Utah.
Toisin sanoin MAP-kirkko myöntää, ettei tällä rotuopilla ollut Jumalan mandaattia vaan se oli ajan kulttuuria myötäilevä käytäntö. Syyttävän sormensa MAP-kirkko osoittaa kirkon toiseen profeettaan Brigham Youngiin, jonka artikkeli kertoo vuonna 1852 julistaneen etteivät mustaihoiset voi enää saada pappeutta tai osallistua pyhiin temppelitoimituksiin. Julistuksellaan Brigham Young käytännössä kielsi mustaihoisen rodun useamman sukupolven pääsyn opin kulmakivinä ja korotuksen ehtona oleviin temppelitoimituksiin. Käytännössä MAP-kirkko siis myöntää Brigham Youngin ja häntä seuranneiden kirkonjohtajien johtaneen kirkkoa harhaan, mikä taas ei ole kirkon omien periaatteiden mukaan mahdollista mikäli kirkkoa johtaisi oikea Jumalan profeetta.

Toinen kiusallinen piikki mormonihistoriassa on moniavioisuus ja tästäkin on kirkko julkaissut vastaavan esseen. Mormoneille on pitkään opetettu pyhäkouluissa kirkon alkuaikojen moniavioisuudesta varsin valikoiden ja kuinka käytännöstä luovuttiin 1890 manifestona tunnetulla julkilausumalla. Nyt MAP-kirkko kuitenkin virallisesti myöntää, että moniavioisuus ei suinkaan päättynyt vielä 1890 manifestoon vaan käytäntöä jatkettiin aina vuoteen 1904 asti.
After the Manifesto, monogamy was advocated in the Church both over the pulpit and through the press. On an exceptional basis, some new plural marriages were performed between 1890 and 1904, especially in Mexico and Canada, outside the jurisdiction of U.S. law; a small number of plural marriages were performed within the United States during those years.
MAP-kirkko on siis tämän moniavioisuutta käsittelevän esseen julkaisemiseen asti opettanut ja levittänyt valheellista tietoa. Essee paljastaa myös Gordon B. Hinckleyn valehdelleen moniavioisuudesta. Larry Kingin haastattelussa Gordon B. Hinckley totesi näin:
KING: When it started it allowed it? 
HINCKLEY: When our people came west they permitted it on a restricted scale. 
KING: You could have a certain amount of... 
HINCKLEY: The figures I have are from -- between two percent and five percent of our people were involved in it. It was a very limited practice; carefully safeguarded. In 1890, that practice was discontinued. The president of the church, the man who occupied the position which I occupy today, went before the people, said he had, oh, prayed about it, worked on it, and had received from the Lord a revelation that it was time to stop, to discontinue it then. That's 118 years ago. It's behind us.
Gordon B. Hinckley siis valehteli väittäessään käytännön päättyneen 1890 ja edelleen essee paljastaa seuraavaa:
Probably half of those living in Utah Territory in 1857 experienced life in a polygamous family as a husband, wife, or child at some time during their lives. By 1870, 25 to 30 percent of the population lived in polygamous households, and it appears that the percentage continued to decrease over the next 20 years.
Gordon B. Hinckley valehteli Larry Kingin haastattelussa myös käytännön laajuudesta väittäessään moniavioisuuden koskettaneen vain 2-5% väestöä kun nyt julkaistu essee kertoo kuinka jopa puolet Utahin väestöstä eli moniavioisissa perheissä. 
Täysin rehelliseksi MAP-kirkko ei kuitenkaan vielä ole ryhtynyt tästä aiheesta. Nyt julkistetussa moniavioisuutta käsittelevässä esseessä MAP-kirkko pureutuu vain polygamiaan ja sivuuttaa kokonaan harjoitetun polyandrian.
Kirkon jäsenten lainkuuliaisuudesta 1800-luvun loppupuolella essee antaa varsin koristellun kuvan, kutsuen tätä USA:n aikalaisia avioliittolakeja rikkovaa käytäntöä kansalaistottelemattomuudeksi.
Beginning in 1862, the U.S. government passed laws against the practice of plural marriage....
After the U.S. Supreme Court found the anti-polygamy laws to be constitutional in 1879, federal officials began prosecuting polygamous husbands and wives during the 1880s. Believing these laws to be unjust, Latter-day Saints engaged in civil disobedience by continuing to practice plural marriage and by attempting to avoid arrest. 
Essee jättää mainitsematta kuinka kaksinnaimisen kieltävät lait olivat voimassa jo 1832, eikä moniavioisuus ollut siis laillisesti sallittua minään aikana kun käytäntöä MAP-kirkossa harjoitettiin. Vastaavat lait olivat voimassa myös Meksikossa, johon Utah kuului vielä ennen USA:n ja Meksikon välistä sotaa 1846–1848, joten käytäntö on ollut aina lainvastainen. Muistaen tämän onkin sitten syytä palauttaa mieliin MAP-kirkon 12. uskonkappale:
12. Me uskomme, että kuninkaille, presidenteille, hallitsijoille ja hallitusmiehille tulee olla alamainen ja että tulee noudattaa, kunnioittaa ja ylläpitää lakia.
Kansalaistottelemattomuus, siis voimassa olevien lakien rikkominen, saakin tässä valossa varsin mielenkiintoisia vivahteita.
Moniavioisuutta käsittelevän esseen väitteet kaikkien asianosaisten suostumusten osalta jätän omaan arvoonsa, sillä ainakaan minulla ei riitä mielikuvitus ja ymmärrys kuinka mm. Lorenzo Snown, MAP-kirkon viides profeetta, 57 vuotiaana solmima avioliitto 15 vuotiaan Sarah Minnie Ephraminan kanssa olisi ollut tasavertaisten aikuisten hyvässä yhteisymmärryksessä tekemä päätös. Myös essee tulee lopussa myöntäneeksi, että moniavioiliitot eivät suinkaan olleet aina ihmisten omien toiveiden mukaisia vaan niihin ryhdyttiin, koska moniavioisuuden uskottiin olleen Jumalan käsky eikä sillä juurikaan ollut tekemistä osapuolten välisen rakkauden kanssa.
They believed it was a commandment of God at that time and that obedience would bring great blessings to them and their posterity, both on earth and in the life to come. While there was much love, tenderness, and affection within many plural marriages, the practice was generally based more on religious belief than on romantic love.
MAP-kirkon julkaisemat kirjoitukset ovat siis askel oikeaan rehellisyyden suuntaan. Hyvin pieni sellainen ja edelleen jättäen paljon kertomatta, mutta toisaalta kaiken kertominen yhdessä rysäyksessä kyllä pistäisi monen aktiivimormonin elämän melkoiseen sekasortoon kun he huomaisivat kuinka paljon kirkko onkaan heiltä pimittänyt. Muutosta siis yritetään tarjoilla hyvin pieninä annoksina vähän kerrallaan suuremman shokkiaallon välttämiseksi, kyseessä on kuitenkin jäsenistöltä kerätyt kymmenysmiljardit eikä lompakkoon haluta liian suurta lovea kerralla. Kun muutosta rehellisyyden suuntaan tehdään vähän kerrallaan niin jonain päivänä ehkä ollaankin tilanteessa jossa asioista voidaan puhua rehellisesti ja käyttäen oikeita sanoja.

torstai 5. joulukuuta 2013

Jeesuksen oppi Mormonin kirjan mukaan

Mormonin kirjan mukaan Jeesus poikkesi ristinkuolemansa jälkeen Amerikassa julistamassa oppiaan. Mormonin kirjan Jeesuksen oppi löytyy kaikessa lyhykäisyydessään 3 Nefi 11:31-40 ja se kuuluu näin:
31 Katso, totisesti, totisesti minä sanon teille, että minä julistan teille oppini.
32 Ja tämä on minun oppini, ja se on oppi, jonka Isä on antanut minulle; ja minä todistan Isästä, ja Isä todistaa minusta, ja Pyhä Henki todistaa Isästä ja minusta; ja minä todistan, että Isä käskee kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen ja uskomaan minuun.
33 Ja jokainen, joka uskoo minuun ja ottaa kasteen, pelastuu; ja he ovat niitä, jotka perivät Jumalan valtakunnan.
34 Ja jokainen, joka ei usko minuun ja jota ei kasteta, tuomitaan.
35 Totisesti, totisesti minä sanon teille, että tämä on minun oppini, ja minä tulen Isän luota todistaakseni siitä; ja jokainen, joka uskoo minuun, uskoo myös Isään, ja hänelle Isä todistaa minusta, sillä hän lähettää hänelle tulen ja Pyhän Hengen.
36 Ja näin Isä todistaa minusta, ja Pyhä Henki todistaa hänelle Isästä ja minusta, sillä Isä ja minä ja Pyhä Henki olemme yhtä.
37 Ja vielä minä sanon teille: Teidän on tehtävä parannus ja tultava pienen lapsen kaltaisiksi ja otettava kaste minun nimeeni, tai te ette mitenkään voi saada näitä.
38 Ja vielä minä sanon teille: Teidän on tehtävä parannus ja otettava kaste minun nimeeni ja tultava pienen lapsen kaltaisiksi, tai te ette mitenkään voi periä Jumalan valtakuntaa.
39 Totisesti, totisesti minä sanon teille, että tämä on minun oppini, ja jokainen, joka rakentaa tälle, rakentaa minun kalliolleni, eivätkä helvetin portit voita heitä.

40 Ja jokainen, joka julistaa enemmän tai vähemmän kuin tämän ja väittää sitä minun opikseni, on pahasta eikä ole minun kalliolleni rakennettu, vaan hän rakentaa hiekkaperustalle, ja helvetin portit ovat auki ottaakseen sellaiset vastaan, kun tulvat tulevat ja tuulet pieksevät heitä.
Mormonin kirjan Jeesuksen oppi sisältää siis seuraavat elementit:
  • Parannus (32, 37)
  • Usko Jeesukseen (32, 33)
  • Ottaa kasteen Jeesukseen uskoen ja Jeesuksen nimeen (33, 38)
  • Kasteen otettuaan perii Jumalan valtakunnan (33)
  • Tultava pienten lasten kaltaisiksi (38)
MAP-kirkko taas omilla sivuillaan toteaa opillisisten perusperiaatteidein olevan seuraavat:
  •  Jumaluus 
  • Pelastussuunnitelma
  • Jeesuksen Kristuksen sovitus
  • Taloudenhoitokausi, luopumus ja palautus
  • Profeetat ja ilmoitus
  • Pappeus ja pappeuden avaimet
  • Toimitukset ja liitot
  • Avioliitto ja perhe
  • Käskyt
3 Nefi 11:40 tuomitsee kaikki sellaiset opit, jotka lisäävät ko. kohdassa Jeesuksen julistamaan oppiin jotain, vääriksi. Näyttääkin siltä, että MAP-kirkossa ei uskota edes heidän omaan pyhään Mormonin kirjaansa. Mormonin kirjan Jeesuksen mukaan MAP-kirkko itsekään ei ole oikea "tosi kirkko" vaan jotain sellaista jolle "helvetin portit ovat auki" sillä MAP-kirkko on selkeästi lisännyt Jeesuksen Mormonin kirjassa julistamaan oppiin melkoisesti omiaan.

Richard Packham on listannut tämän ja monia muita mormonismiin liittyviä ristiriitoja omilla sivuillaan.