maanantai 29. joulukuuta 2014

Raotamme verhoa

Joulu toi mukanaan mielenkiintoisen kirjan minunkin kirjahyllyyni: "Lifting the Veil of Mormon Mind Control." Kyseessä on Luna Lindseyn koostama reilu 300 sivuinen katsaus MAP -kirkon jäseniinsä kohdistamiin manipulointi- ja aivopesutekniikoihin.

Ensivaikutelma kirjasta on varsin akateeminen. Ensimmäiset parikymmentä sivua, jotka olen kerennyt lukemaan, ovat käsitelleet aihetta yleisemmällä tasolla lähtien liikkeelle Aatamin ja Eevan tarinasta, josta kirjoittaja löytää yhtäläisyyksiä dystopisen George Orwellin romaanin "Vuonna 1984" kanssa. Orwellin kirjassa tarinan henkilöt elävät näennäisen onnellista elämää heidät tietämättömänä pitävän ja absoluuttiset totuudet määrittelevän hallinnon alla. Paratiisitarinassa, toisin kuin Orwellin romaanissa, totalitaarisesta vallasta pakenevia henkilöhahmoja ei pidetä sankareina ja tässä onkin tarinoiden ero. Paratiisitarinan Jumalaa juhlitaan ja palvotaan nykymaailman uskonperinteessä sankarina, jota vastaan valinnan tehneet ja oman itsemääräämisoikeutensa saavuttaneet ihmiset ovat rikkoneet.

Uskonnollisten liikkeiden manipuloinnin ytimessä on illuusio valinnanvapaudesta. Jäsenet usein uskovat itse tehneensä valinnan ilman, että heitä on manipuloitu. Valinnan vapautta ei todellisuudessa kuitenkaan ollut, sillä uskonnolliset yhteisöt ovat voimakkaan mustavalkoisen maailmankuvansa mukaisesti jakaneet kaiken kahtia hyvän ja pahan vällille näin manipuloiden ihmisten valinnanvapautta, sillä kukapa sitä haluaisi valita sen pahan puolen. Jäseniltä on siis riistetty mahdollisuus tehdä omia valintoja asettelemalla valintapremissit puoltamaan uskonnollisen liikkeen markkinoimaa näkemystä. Kuormittamalla jäseniään yksinkertaistetuilla "hyvä vs. paha"- valintatilanteilla pystyy autoritäärinen hallinto luomaan illuusion valinnanvapaudesta samalla kuitenkin voimakkaasti ohjaten ihmisten ajatuksia toivottuun suuntaan. Maailma ei kuitenkaan ole mustavalkoinen eikä todellisessa elämässä moraalinen valinta ole aina niin selvä sillä vaihtoehtoja on usein lukemattomia.

Tästä kirjasta epäilemättä riittää kirjoitettavaa useammankin blogitekstin verran.


torstai 11. joulukuuta 2014

Miksi elämää on?

Jeremy England, 31-vuotias fyysikko ja biologi, on ottanut härkää sarvista ja koittaa selittää miksi elämää on olemassa. Hän on muotoillut teoriansa suunnilleen näin: "Elämä on syntynyt, koska materia järjestäytyy haiduttaakseen energiaa tehokkaammin." Teoria pyrkii siis selittämään miten atomit järjestäytyvät ulkoisen energialähteen, kuten auringon, vaikkutuspiirissä autonomisesti siten, että vastaanotettu energia haihdutetaan mahdollisimman tehokkaasti ympäristöön. Teorian mukaan molekyylejä syntyy atomeista, koska molekyylit haihduttavat vastaanotettua lämpöä tehokkaammin kuin irralliset atomit. Molekyylit taas jatkavat järjestäytymistään yhä monimutkaisemmiksi yhdisteiksi jne. kunnes lopulta syntyy jotain jonka me luokittelemme elämäksi. Energian haihtuessa yhä tehokkaammin järjestelmän entropia kasvaa, joten yksinkertaistaen voisi sanoa elämän tarkoituksena olevan entropian kasvattaminen.

Aiemmat termodynamiikkaan liittyneet teoriat eivät ole pystyneet mallintamaan avoimia järjestelmiä vaan ovat olleet sovellettavissa ainoastaan suljettuihin järjestelmiin. Nyt Jeremy Englandin teoria yrittää selittää miksi avoimessa järjestelmässä, johon ulkoinen energialähde säteilee energiaa, materia näyttäisi spontaanisti järjestäytyvän. Tämä teoria tullaan epäilemättä testaamaan tulevina vuosina hyvinkin tarkasti ja mikäli sen havaitaan kuvaavan todellisuutta niin uskovaisten jumalilleen antamat elämää synnyttävät voimat supistuvat pois tarpeettomina. Jos teoria tullaan aikanaan hyväksymään yleisesti päteväksi se ei tule korvaamaan Darwinin evoluutioteoriaa vaan se täydentää sitä ja mahdollisesti antaa tiedemiehille lisää työkaluja selittää niitä syitä miksi jotkin ominaisuudet ovat kehittyneet, mutta toiset eivät.

Epäilemättä Jeremy Englandista kuullaan vielä.