tiistai 2. heinäkuuta 2013

Vahvistusvinouma

Yksi syy miksi järkevä keskustelu uskovaisten kanssa tuntuu olevan hankalaa, joskus jopa mahdotonta, on ihmisten inhimillisyys. Inhimillisyyteen ja ihmisen psykologiaan kuuluu luonnollisena osana kognitiivisiin ilmiöihin lukeutuva vahvistusvinoutuma (engl. confirmation bias). Psykologit ja tiedemaailma ovat tunteneet tämän mielen ilmiön jo vuosikausia ja ryhtyneet tarvittaviin toimiin ilmiön kitkemiseksi tiedemaailmasta. Vahvistusvinoumalle tyypillistä on, että henkilö, etsiessään tietoa ja todistusaineistoa, antaa suuremman painoarvon asioille jotka tukevat hänen uskomuksiaan ja näin hän saattaa jättää jopa kokonaan huomiotta asioita jotka todistavat hänen omia käsityksiään ja uskomuksiaan vastaan. Vahvistusvinouman vaikutusta ei kukaan voi täysin eliminoida mielestään, mutta jokainen pystyy vähentämään sen vaikutusta omassa elämässään kunhan ensin ymmärtää miten kyseinen ilmiö toimii ja miten se vaikuttaa.

Ongelma monien uskovaisten kohdalla on se etteivät he välttämättä ole edes tietoisia koko ilmiön olemassaolosta. Esimerkkejä, kuinka ilmiö vaikuttaa uskovaisen mielessä, ovat Internetin keskustelupalstat pullollaan. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi nuoren maailman kreationismiin uskovat ihmiset, joille vähänkään geologiaan perehtyneet ovat moneen kertaan vääntäneet rautalangasta kuinka maapallo syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten erinäisten kosmisten kappaleiden ja hiukkasten kasaantuessa yhteen. Johdonmukaiset todisteet tuosta synnystä ja siitä seuranneista tapahtumista nykypäivään nämä kreationistit sivuuttavat jokseenkin täysin, koska heidän vahvistusvinouman vääristämä mielensä etsii ja kelpuuttaa vain sellaisia todisteita, jotka puoltavat heidän uskomuksiaan.

Toinen esimerkki uskovaisten piiristä löytyy Jumalan vaikutuksen havainnoimisessa. Siinä missä tiedemies näkee luonnonlakien mukaisia ilmiöitä, luonnolakeja ymmärtämätön uskovainen näkee Jumalan. Toisinaan jopa kuulee kuinka nämä uskovaiset ovat valjastaneet termodynamiikan toisen pääsäännön omiin tarkoituksiinsa väittäen, että termodydamiikan toisen pääsäännön mukaan minkäänlaista järjestäytymistä yksinkertaisemmista elämänmuodoista monimutkaisempiin ei voi tapahtua ja tämän takia evoluutio on heidän mielestään mahdottomuus ja näin ollen Jumalalla täytyy olla näppinsä pelissä tavalla tai toisella. Tällaisille uskovaisille on aivan turha tähdentää kuinka he ovat ymmärtäneet termodynamiikkansa aivan väärin oman vahvistusvinoumansa vääristämänä, sillä he unohtavat, että kyseinen sääntö pätee suljetuissa järjestelmissä, jollainen maapallo ei ole, ja maa saa melkoisia määriä energiaa auringosta, mikä mahdollistaa elämän monimuotoisuuden ja evoluution jatkuvan kehittymisen. Aurinkokunta sinällään voitaisiin laskea tuollaiseksi suljetuksi järjestelmäksi, jossa termodynamiikan toinen pääsääntö toimii ja aikanaan noin 5 miljardin vuoden kuluttua kun aurinko lopulta kuolee tämän järjestelmän entropia todellakin tulee kasvamaan merkittävästi.

Edellä mainitsemani esimerkit vahvistusvinoumasta ovat melko yleisiä, enemmän ilmiötä löytyy vielä yksityiskohtaisemmissakin tapauksissa. Mieleen tulee säköpostikeskustelu erään uskovaisen kanssa viimeajoilta, jossa kyseinen henkilö esitti jopa kysymyksiä siitä mistä olen saanut ja mihin perustanut tietoni liittyen käytävässä keskustelussa esittämiini asioihin, vaikka olin kyseiselle henkilölle juuri edellisen sähköpostin liitteenä lähettänyt kyseistä asiaa käsittelevät otteet eräästä käsikirjasta. Samainen uskovainen myös sivuutti täysin kolmen vuosikymmenen aivojen magneettikuvauksiin perustuvat neurologiset tutkimukset, jotka vahvasti osoittavat kuinka mm. vapaa tahto on vain mielen tuottama illuusio, kutsumalla aiheesta esittämiäni kommentteja "humpuukiksi". Esitetyt todisteet ja tiedot ovat ilmeisesti kyseisen henkilön uskomusten kanssa voimakkaassa ristiriidassa joten hänen vahvistusvinoumansa yksikertaisesti sivuutti ja siirsi uskomusten kanssa ristiriitaiset todisteet kylmästi sivuun ja jatkoi tarinointiaan ikäänkuin mitään todisteita ei olisi koskaan edes ollut.

Olen edelleen, vielä näin vuosikausienkin jälkeen, tyrmistynyt kuinka voimakas tämä ilmiö voi olla ja kuinka pahasti se vääristää ihmisten mieliä. En oikein vieläkään tiedä miten pitäisi suhtautua tällaisiin ihmisiin jotka luottavat omiin tunteisiinsa ja uskomuksiinsa niin vahvasti etteivät pysty objektiivisesti analysoimaan ja korjaamaan uskomuksiaan vaikka uudet todisteet ja tiedot tuijottavat suoraan silmiin. Voiko tuollaisiin ihmisiin luottaa ylipäänsä missään asiassa? Eikö tällaisessa päätöksenteossa ole juuri katastrofin eväät kohdallaan? Mikä takaa, että tälaiset henkilöt koskaan pystyvät tekemään informoituja päätöksiä mistään asiasta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti