perjantai 8. elokuuta 2014

Uskonnon vaikutukset lapsiin

BBC uutisoi Bostonin yliopiston tutkimuksesta, jonka tulokset kertoivat kuinka uskonnollisen kasvatuksen saaneilla lapsilla oli merkittävästi heikentynyt kyky arvioida tarinoiden todenperäisyyttä. Aiemmin kirjoitin jo George Tamarinin aikoinaan tekemästä tutkimuksesta kuinka uskonto vaikuttaa lasten moraalikäsityksiin ja tämä Bostonissa tehty tutkimus vahvistaa kuinka merkittävästi uskonto vaikuttaa pienten lasten ajatteluun ja maailmankuvaan.

Olisikin mielenkiintoista jos nyt tehdyn tutkimuksen jälkeen tehtäisiin seurantatutkimus parinkymmenen vuoden päästä samoilla koehenkilöillä. Kantaako uskonnollisen kasvatuksen lasten mieliin iskostamat ihmetarinat yli murrosiän ja kuinka se on vaikuttanut näiden lasten koulumenestykseen? Sinänsä uskonnollisten ihmetarinoiden kertominen lapsille satuna ja kulttuurin siirtona ei luultavasti ole suunnattoman haitallista jos lapset hieman myöhemmin pystyvät uskonnollisesta kasvatuksestaan huolimatta omaksumaan riittävän kyvyn toden ja fiktion erottamiselle toisistaan. Sen sijaan jos taas lasten kykyä erottaa todellisuutta fiktiosta vahingoitetaan pysyvästi synnytetään helppouskoisia huijattavia, jotka uskovat mihin tahansa ihmelääkkeeksi markkinoituun huippulaihdutusmenetelmään tai vaikkapa homeopatiaan.

Sinänsä satujen ja fantasiatarinoiden avulla lapsille opetetaan usein monia asioita eivätkä ne sellaisenaan ole mitenkään huonoja. Uskonnollisiin tarinoihin verrattuna satuja ei kuitenkaan kerrota historiallisina faktoina vaan usein vanhemmat, ainakin meillä, vielä keskustelevat lasten kanssa mitkä asiat milloisestakin tarinasta voisivat olla mahdollisia ja mitkä ovat olemassa vain mielikuvituksessa ja saduissa. Toki luonnollista on, että fantasia ja todellisuus menevät lapsella sekaisin jos hänelle taaperoikäisestä alkaen opeteaan kuinka Jeesus taikoi vettä viiniksi, paranteli ihmisiä taikakosketuksellaan tai käveli taianomaisesti veden päällä.

Korjaantuuko kyky hahmottaa todellisuutta myöhemmin? Jos korjaantuu niin milloin se tapahtuu ja kuinka paljon kehittymättömämpi on tuolloin uskonnollisen lapsuuden kokeneen nuoren mieli verrattuna muihin samanikäisiin?

Tähänkö Jeesus viittasi todetessaan kuinka Jumalan valtakunta on lastenkaltaisille? Ihmisille, jotka eivät osaa erottaa todellisia tarinoita fiktiosta ja jotka uskovat kaikkein uskomattomimmatkin tarinat tosiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti