Enkeli ilmestyy

New Yorkin osavaltiossa 6.6.1835 ilmestyneessä Evangelical Magazine and Gospel Advocate lehden lyhyestä artikkelissa kerrotaan tarina kuinka Ohion Kirtlandissa mormonit kastoivat uusia jäseniä lähellä Painsvilleä. Artikkelissa kiinnitetään huomiota kuinka mormonien kastetilaisuudet järjestettiin aina myöhään illalla tai yöllä. Joseph Smith profetoi tilaisuuksiin liittyen, että niitä tulisi todistamaan vastarannalle enkeli ja kuinka erään tällaisen talaisuuden yhteydessä kolme nuorta miestä olisivat piiloituneet vastarannalle odottelemaan enkelin ilmestymistä todistaakseen enkelin olevan huijausta. Valkeisiin pukeutunut hohtava enkeli ilmestyikin ennustetusti ja kolmikko yhytti enkelin, joka kamppailun seurauksena putosi jokeen, josta kolmikko lopulta hänet kalasti ja paljasi valkoisiin pukeutuneeksi Joseph Smithiksi, joka piilotteli asusteiden alla lyhtyä.

Evangelical Messenger and Gopel Advocate lehden raportti levisi aikalaisissa lehdissä melko laajalle seuraavan kuukauden aikana, vaikka mormonien oma lehti yritti hyökätä tarinaa vastaan. Kuinka paljon ensimmäisessä jutussa on sitten keksittyä tai totta on tietysti näin jälkikäteen vaikeaa arvioida. On kuitenkin huomionarvoista, että hyvin samankaltainen tarina, joskin erilaisella lopputuloksella, julkaistiin The Cristian Standard lehdessä 26.1.1838. The Cristian Standard julkaisi Jasper Jesse Mossin kertomuksen, jossa samoin kuin edellisessä, kerrotaan kuinka kastetilaisuuksien aikana joen vastarannalle ilmestyi enkeli. Toisin kuin aiemmassa tarinassa J.J. Moss kertoo paljastusaikeissa olleiden miesten löytäneen veden pinnan alle piilotetun lankun, joka mahdollisti enkelin vettenpäällä kävelyn. Miehet sabotoivat lankkua sen verran, että ilmestynyt enkeli putosi veteen. Veteen pudonnut enkeli pakeni paikalta niin vauhdikkaasti ettei saatu selville kuka oli kyseessä. Lopuksi Moss toteaa enkelten ilmestyminen loppuneen kyseisen tapauksen jälkeen.

J.J. Moss kuvailee myös muita Kirtlandin mormonien tapoja, jotka monin kohdin ovat nykymormoneille täysin tuntemattomia. Kuvaukset muistuttavat ennemminkin hurmoshenkisiä helluntaipalveluksia, joissa kaatuillaan, puhutaan kielillä ja karkotetaan pahoja henkiä. J.J. Moss myös kertoo kuinka kokouksia järjestettiin paljon juuri iltaisin ja öisin, mikä luonnollisesti tarjoaa paljon mahdollisuuksia erilaisten illuusioiden suunnitteluun. Moss näyttää myös kiinnittäneen huomiota, että mormonien riennoissa viini olisi näytellyt merkittävää osaa erilaisten ihmeiden järjestelemisessä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun kohtaan arvioita kuinka mahdollisesti huumaavilla aineilla alkuaikojen mormonijohtajat olisivat manipuloineet jäsenten kokemuksia. Vuonna 2007 Robert T. Beckstead piti Sunstone Symposiumissa aihetta käsittelevän esitelmän "Restoration and the Sacred Mushroom" jossa hän käsitteli Joseph Smithin suhdetta voodooseen ja intiaanien shamanismiin. Esitelmässään Beckstead esittää kuinka Joseph Smithin lähipiirissä oli henkilöitä, jotka tunsivat ja kykenivät opettamaan Joseph Smithille kuinka psykedeelisiä kasveja voitiin käyttää ihmisten tajunnantilojen muokkaamiseen ja hengellisten kokemusten tuottamiseen.

Cincinnati Daily Commercial lehti julkaisi syyskuussa 1849 kertomuksen "One way to work a miracle" joka kertoo kuinka James J. Strang, joka myös vaikutti MAP-kirkossa voimakkaasti Joseph Smithin elinaikana, vuodatti Pyhää Henkeä jonkin rakennuksen siunaustilaisuudessa. Kertomus on hyvin yksityiskohtainen kuvaus, jossa huomio kiinnittyy miten Strang on illuusiota rakentanut käyttäen mahdollisesti fosforia. Illuusiota varten tila on pimennetty mahdollisimman täydellisesti valonlähteitä kontrolloimalla ja lopulta yhdellä kynttilällä on synnytetty valoilmiö yleisölle. Toisiin illuusio on ilmeisesti tehonnut, mutta kaikki eivät olleet vakuuttuneita.

Vaikka aikalaisissa lehdissä julkaistut kertomukset ovat joiltain osin epäluotettavia ja mielikuvituksellisia niin lienee selvää, että jonkinlaista pyrkimystä mormonikirkon ensivuosina on ollut illuusioiden lavastamiseen. Ihmeet eivät ole olleet kaikille aikalaisille ihmeitä vaan järjestettyjä illuusioita, joita toiset ovat myös pyrkineet paljastamaan. Mormonit itsekin huolestuivat jossain määrin vähän Joseph Smithin kuoleman jälkeen, että mihin kaikki ihmeet katosivat Smithin kuoltua ja kirkon hajottua useisiin suuntiin. Mikäli Cincinnati Daily Commercialiin on uskominen niin James Strang on ainakin yrittänyt lavastaa oman liikkeensä piirissä ihmeilluusioita edelleen, mutta Brigham Youngin liikkeen mukaan illusionäärejä ei ilmeisesti eksynyt. Alun hurmoshenkisestä meiningistä MAP-kirkossa ei taida olla enää juuri mitään jäljellä sillä  kaavamaisenmonotonisessa unettavuudessaan jumalanpalvelukset hakevat vertaistaan.

Taikuutta

Historiankirjoista voimme lueskella kuinka MAP-kirkon johtajat kerskailevat lukemattomilla ihmeteoilla. Kirkon Journal Of Discoursesiin on kerätty kirkon johtajien puheita ja Heber C. Kimballin maaliskuussa 1857 Salt Laken Cityn Tabernaakkelissa pitämä Deseret Newsiä koskeva mainos- ja markkinointipuhe on tästä aivan loistava esimerkki. Puheen alkupuolella Heber painokkaasti julistaa kuinka jokaisen perheen tulisi ostaa vähintään yksi kopio kirkon omistamaa Deseret Newsiä ja suurempien perheiden jopa kuusikin kopiota. Puheen loppupuolella hän kerskailee parantaneensa jopa satoja ihmisiä. Heberin taikkuus on voimakkaasti sidoksista esineisiin, jotka toimivat taikuuden välittäjinä.

Maagisia sauvoja ruumisarkkujen lankuista:

The rough oak boxes in which the bodies of Joseph and Hyrum were brought from Carthage, were made into canes and other articles. I have a cane made from the plank of one of those boxes, so has brother Brigham and a great many others, and we prize them highly, and esteem them a great blessing. I want to carefully preserve my cane, and when I am done with it here, I shall hand it down to my heir, with instructions to him to do the same. And the day will come when there will be multitudes who will be healed and blessed through the instrumentality of those canes, and the devil cannot overcome those who have them, in consequence of their faith and confidence in the virtues connected with them.

Parantavia taikakaluja:

In England, when not in a situation to go, I have blessed my handkerchief, and asked God to sanctify it and fill it with life and power, and sent it to the sick, and hundreds have been healed by it; in like manner I have sent my cane. Dr. Richards used to lay his old black cane on a person's head, and that person has been healed through its instrumentality, by the power of God. I have known Joseph, hundreds of times, send his handkerchief to the sick, and they have been healed. There are persons in this congregation who have been healed by throwing my old cloak on their beds. 

Hyvin moni syöpäpotilas toivottaisi varmasti tervetulleeksi MAP-kirkon johtajan postittaman nenäliinan, jonka parantavien voimien ansiosta ei tarvitsisi käydä läpi raskaita hoitoja joiden tehokkuus ei aina ole edes taattu. Mikä parasta niin Heberin nenäliina ei ollut edes kertakäyttöinen vaan samalla nenäliinalla parannettiin jopa satoja.

Ovatko taidot ja taikavoimat unohtuneet aikojen saatossa? Onko kirkon johtajan nenäliinan parantava voima kaikonnut vai missä vika? Miksi jokaisessa maailman sairaalassa ei ole MAP-kirkon presidentin siunaamaan nenäliinaa? Ovatko ruumisarkuista tehdyt sauvatkin hukattu vai miksi niitäkään ei enää käytetä?