maanantai 20. toukokuuta 2013

Vanha Testamentti - Kirjoittajat

"The Bible Unearthed" -dokumenttisarjan neljäs ja viimeinen osa "The Book" tarkastelee keitä olivat Raamtussa mainitut ihmiset, joita kutsutaan Israeilaisiksi ja mistä he tulivat.

http://www.youtube.com/watch?v=3tdKptBL5dc

Edellisissä kirjoituksissani kävin jo läpi dokumenttisarjan aiemmat osat, joissa kävi selväksi, että Raamattu ei pidä paikkaansa mitä tulee Israelilaisten historiaan. Arkeologian kannalta avaintodiste löytyy Egyptin kuninkaan Merenptahin steelasta, jossa kerrotaan Egyptin kuningas Merenptahin sotaretkestä Kaanaan valloittamiseksi/rauhoittamiseksi. Steela on merkittävä koska se on ensimmäinen arkeologinen teksti, jossa mainitaan Israel. Steelan Israelilaisiksi kuvaaman ihmisjoukko on liikkuvia ryhmä paimentolaisia, jotka eivät olleet vielä asettuneet aloilleen. Mistä Israelilaisiksi itseään kutsuvat ihmiset siis oikein tulivat jos Raamatun kertomukset aisiasta eivät pidä paikkaansa?

Asiantuntijoiden nykykäsityksen mukaan Kaanaan rannikkoalue oli mereltä tulleiden hyökkääjien paineen alla 1200-1100 eaa. Hyökkäysten seurauksena alueen talous kärsi pahoista ongelmista ja kaikki ajautui kaaokseen paikallisten kaupunkivaltioiden luhistuessa yksi kerrallaan. Ennen merenkävijöiden hyökkäyksiä alueen talous oli jonkinlaisessa tasapainossa paimentolaisten vaihtaessa karjaansa viljaan, mutta kylien maanviljelytalouden kaatuessa paimentolaisille ei enää riittänyt viljaa, jota he tarvitsivat itselleen sekä karjalleen, mikä pakotti paimentolaiset asettumaan ja aloittamaan viljelyn itse. Paimentolaisten asettuminen aloilleen onkin dokumentin mukaan muodostanut ensimmäiset askeleet Israelilaisina tunnetun kansan synnyssä.

Juudean karu luonto rajoitti mahdollisuuksia mittavan maanviljelyksen, mikä hidasti merkittävästi alueen vaurastumista ja kasvua. Pohjoisen Israelin kuningaskunnan hedelmälliset laaksot sen sijaan mahdollistivat kukoistavan talouden ja aikakaudella pohjoinen kuningaskunta kasvoikin huomattavasti mahtavammaksi. Raamattu väittää kuningaskuntien kuitenkin olleen yksi Jerusalemista johdettu valtakunta ja niissä harjoitetun samaa uskoa, mutta tämä on siis vastoin arkeologisia todisteita. Uskonnosta arkeologia ketoo alueella vallinneesta polyteismistä, jossa mm. kultainen härkä oli suosittu hahmo hedelmällisyyttä edustavan jumalattaren ohella. Dokumentin mukaan Yahwe oli Juudean kansallinen jumala, johon turvauduttiin suojelun saamiseksi, mutta hedelmällisyyden ja sateiden saamiseksi palvottiin myös muita jumalia.

Ennen seitsemättä vuosisataa eaa. Juudeassa kirjoitustaito ei ollut kovin merkittävässä asemassa. Seitsemännen vuosisadan lopulla eaa. Josia pyrki yhdistämään kansan reformoimalla uskonnon ja keskittämällä palvonnan yhteen paikkaan tuhoten muiden jumalten palvontapaikat ja kieltämällä muiden kuin Yahwen palvonnan. Uuden uskonnon perustaksi Josia otti kirjan, jolla muutoksia perusteltiin, kirja joka "löydettiin" juuri sopivasti Jerusalemin temppelin uumenista, kirja joka nykyraamatussa tunnetaan Viidentenä Mooseksen kirjana. Kirjoitustaito nousee Josian aikana merkittävään asemaan kun valtakoneisto esittelee autoritäärisen uskonnollisen tekstin, joka siirtää uskonnollisen tradition pois perhepiireistä keskushallinnolle. Josian hallinto kirjoittaa oman historiansa haluamansakaltaiseksi oikeuttaakseen valtansa ja johtaakseen kansan loistokkaaseen itsenäisyyteen Assyyrian ja Egyptin vallan alta. Josia ei kuitenkaan kerennyt viemään suunnitelmaansa päätökseen ennen kuolemaansa ja muutamia vuosia hänen kuolemansa jälkeen Babylonia hyökkäsi Jerusalemiin tuhoten temppelin ja viemällä ylimystön panttivangeiksi näin tuhoten kansan identiteetin ja yhtenäisyyden. Babylonian eksiilin aikana papisto kirjoitti uudelleen pyhät tekstit uuden kansallisen identiteetin muodostamiseksi. Uuden uskonnollisen identiteetin keskiöön tuli synagoga, joka korvasi temppelin. Uudessa uskonnossa Mooses korvasi hiljalleen kuninkaan ja Toora korvasi valtion jne. Juutalainen traditio saavutti lopulliset pääpiirteensä Persialaiskaudella kun Esra viimeisteli Tooran (Mooseksen kirjat).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti