Kuningas Hiskian päätös liittoutua Egyptin kanssa ja nousta kapinaan Assyyriaa vastaan Sargon II:n kuoleman jälkeen 705 eaa. on varmasti ollut kuningaskunnan kohtalokkaimpia päätöksiä. 701 eaa. Assyyrian uusi kuningas Sanherib tuli Juudeaan suuren armeijan kanssa kukistamaan kapinaa.
Raamatun tarinassa uskonnollisella retoriikalla luodaan kehykset jossa kaikkien tapahtumien taustalla YHWH ohjailee pelinappuloita. Hiskian vanhurskaan toiminnan jälkeen tarina kertaa kuinka epäjumialia palvovalle pohjoisele Israelille kävi, mutta Hiskian vanhurskaus pelasti Jerusalemin ja Assyyrian armeija tuhoutui enkelin käydessä tappamassa 185000 kaupunkia piirittävää Assyyrialaista (2 Kun 19:35-37). Pian tämän ihmeen jälkeen tarina saa eriskummallisen käänteen kun se kertoo Manassen ryhtyvän jälleen palvomaan epäjumalia (2 Kun 21:2-6).
Mitä siis oikeasti tapahtui? 1 Kun 18:7 kertoo Hiskian ryhtyneen kapinaan, jota toinen aikakirja täydentää kertoen kuinka Hiskia varustautui sotaan (2 Aik 32:27-29). Aikakirja mainitsee hänen mm. rakentaneen Siloamin tunnelin Gihonin lähteestä varmistaakseen kaupungin vedensaannin piirityksen aikana. Siloamin tunnelin lisäksi arkeologit ovat löytäneet Hiskian rakennuttamat mittavat puolustusrakennelmat, jotka pystytettiin kovassa kiireessä samalla tuhoten niiden alle jääneet asuintalot kuten Jesaja 22:10 toteaa. Koskaan ennen ei Juudeassa oltu valmistauduttu sotaan samalla mittakaavalla kuin mitä Hiskian aikana.
Raamatussa kuvatun tarinan sijaan Assyyrialaiset lähteet kertovat tapahtumille varsin toisenlaisen kulun. Assyyrialaisten lähteiden mukaan Sanherib tuhosi Juudean maaseudun ja piiritti 46:ta kaupunkia, linnoitusta ja kylää sekä valloitti ne rakentamalla maavalleilla rampit, joita pitkin joukot pääsivät muurin päälle. Assyyrialaiset mainitsevat häätäneensä 200150 asukasta ja ottaneensa heidät, heidän karjansa ja omaisuutensa sotasaaliiksi. Hiskian Sanherib kertoo sukeneensa vangiksi omaan palatsiinsa Jerusalemissa ja antaneensa maat Ashdodin, Ekronin ja Gazan kuninkaille. Joskin vankien määrä Assyyrialaisten kirjoituksissa on liioteltu niin Juudea todellakin kärsi mittavista tuhoista Sanheribin hyökkäyksessä, mikä vastaa melko hyvin arkeolgisia havaintoja. Sanheribin hyökkäys Juudeaan näyttää tähdänneen Juudean talouden kokonaisvaltaiseen tuhoamiseen. Toisen kuningasten kirjan Jerusalemin säästymistä hehkuttavan kerronnan lisäksi 2 Kun 18:13 vahvistaa lakonisesti yhdellä lauseella Assyyrialaisten tuhonneen kaikki Juudean linnoitetut kaupungit.
YHWH ei säästänyt Juudeaa, jonka talous tuhottiin ja iso osa alueista jaettiin ilmeisesti assyyrialaisten rinnalla taistelleille naapurikuningaskuntien hallitsijoille. Hiskia pakotettiin maksamaan kovat lunnaat ja merkittävä osa asukaista karkotettiin Assyyriaan. Kaikesta Raamatun Hiskian vanhurskautta ylistävästä tarinasta huolimatta Assyyria oli sodassa ainoa voittaja sillä Sanherib murskasi kapinan ja alisti Juudean. Sanherib käytännössä tuhosi Hiskian isältään perimän kukoistavan kuningaskunnan.
Hiskian kapina ja uskonnollinen reformi tuntuivat Assyyrian hyökkäyksen jälkeen varmasti pahoilta virheiltä. Hiskian kuoleman 698 eaa. jälkeen hänen 12 vuotias poikansa Manasse nostettiin valtaan ja muiden jumalien palvonta elvytettiin. Manassen YHWH -kultin papit tuomitsevatkin kirjoittamassaan historiassa pahimmaksi Judeaa koskaan hallinneeksi kuninkaaksi (2 Kun 21:3-7), jonka syyksi vieritetään vieläpä Jerusalemin lopullinen tuho sata vuotta myöhemmin (2 Kun 21:11-15).
Manassen hallinnon elvyttämät paikalliset palvontapaikat olivat ennemminkin kuningaskunnan toipumisen kannalta välttämätön toimi, koska Jerusalemin keskushallinto tarvitsi maaseudun klaanien ja kylävanhimpien tukea. Jerusalem tuskin olisi voittanut kylävanhimpia puolelleen ilman paikallisten palvontaperinteiden palauttamista. Manasse hallintonsa kanssa onnistui saavuttamaan seitsemännen vuosisadan puolivälissä eaa. jonkinlaisen suosikkiaseman Assyyrian vasallina ja puskurina Egyptiä vastaan, sillä sen maksamat varat Assyyriaan olivat huomattavasti pienempiä kuin Moabin tai Ammonin.
Manasse näyttää olleen aktiivinen myös kauppasuhteissa. Assyyrian imperiumi kävi kauppaa Levantissa pitkälti eksoottisilla luksustuotteilla, arabialaisella suitsukkeella ja oliiviöljyllä. Juudean edelleen hallinnoidessa alueen eteläisimpiä osia se valvoi myös Beersheban laakson, Edomin ylängön sekä eteläisen rannikon kauppareittejä. Arkeologit ovatkin tehneet lukuisia löytöjä, jotka osoittavat kuinka Jerusalemin hallinto on kehittänyt alueen taloutta vahvoilla kauppasuhteilla mm. Arabian niemimaalle ja tehostamalla oliivien ja viinin tuotantoa.
Assyyrialainen vuosisata Juudeassa onkin Raamatun tekstissä melko mustavalkeaa pöytätennistä. Aahas, joka solmi tiiviimmät suhteet Assyyriaan ja sai kuningaskunnan kukoistamaan, tuomitaan syntiseksi idolien palvojaksi. Hiskiaa, joka kapinoi ja katkaisi suhteet Assyyriaan sekä syöksi kuningaskunnan tuhon partaalle, ylistetään vanhurskaaksi ja lähes täydelliseksi. Manasse, joka jälleen palautti suhteet Assyyriaan ja sai kuningaskunnan uuteen nousuun, on pahin epäjumalien palvoja kaikista.
Hiskian puolustukseksi on kuitenkin todettava, että Sargon II:n kuoltua Assyyria kärsi lukuisista kapinoista. Hiskialle tilaisuus on varmasti näyttäytynyt "kerran elämässä" mahdollisuudelta tavoitella itsenäisyyttä, joskin se osoittautui melkoiseksi virhearvioksi. Manassen ottaessa vallan Juudea palasi luottovasalliksi ja pyrki palauttamaan Aahasin ajan menestyksen. Manassen johdolla Juudean nousikin kuin feeniks lintu Sanheribin polttamien kaupunkien tuhkasta. Kuningaskunnan uusi nousu ei tullut varmasti ilmaiseksi, joskin YHWH:n papiston Manassea halveksuvat kirjoitukset kohdassa 2 Kun 21:16 ilmeisesti liiottelevat hänen veritekojaan kun hän on kitkenyt mahdollisia vallankumouksellisia valtakunnasta.
Manassen kuoltua 642 eaa. hänen seuraajakseen nousi Amon, joka ilmeisesti jatkoi isänsä politiikkaa (2 Kun 21:20-22). Amon kuoli vallankaappauksessa, joka kuitenkin nujerrettiin. Amonin jälkeen Raamattu kertoo kahdeksan vuotiaan Josian nousseen valtaistuimelle. Josiaa Raamattu ylistää kaikkein vanhurskaimpana kuninkaana haastaen itse Daavidin pyhyydessä ja syykin on selvä: Josia oli YHWH -kultin mies, joka nosti YHWH -kultin jälleen vallan ytimeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti